Opiskelijakysely: Huono työtilanne vaikuttaa arkkitehtiopiskelijoiden valmistumiseen ja opintovalintoihin

Safan tuoreen opiskelijakyselyn mukaan yhä harvempi arkkitehtiopiskelija tekee oman alan töitä opintojen ohella. Huoli työllistymisestä on jo saanut osan opiskelijoista lykkäämään valmistumista.

Teksti: Annika Annala

Arkkitehtiliitto toteutti marras–­joulukuussa 2024 alan opiskelijoille suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin muun muassa opiskelijoiden työllistymistä, toimeentuloa ja tyytyväisyyttä opintoihin.

Kyselyn vastaajista 65 prosenttia kertoi olevansa huolissaan työllistymisestä valmistumisen jälkeen. Määrä on kasvanut vuoden 2023 kyselystä, jolloin huolta ilmaisi 58 prosenttia vastaajista. Yleisimmät syyt olivat rakennusalan suhdanne (90 prosenttia vastaajista) ja työkokemuksen puute (70 prosenttia vastaajista). Joka viides vastaajista oli huolestunut muista syistä, kuten sukupuoleen tai ulkomaalaistaustaiseen nimeen liittyvästä syrjinnästä.

”Koin etten saanut oman alan töitä /harjoittelua vaikka hain kesätöitä /töitä vuodesta 2019 asti. Uskon, että se liittyy siihen ettei minulla ollut alan verkostoa opintojeni aikana ja kenties siitä, että koin syrjintää ulkomaalais­taustaisen nimeni takia.”
Kyselyn vastaaja

”Olen n. 30 v nainen, jonka haaveena on perhe. Tuntuu mahdottomalta yhdistää pieni työkokemus, huono suhdanne ja vanhempainvapaat.”
Kyselyn vastaaja

Joka neljäs vastaajista kertoo, että suhdanne on vaikuttanut opintosuuntauksen valintaan ja työnhakuun. Avovastauksista käy ilmi esimerkiksi, että kaupunkisuunnittelu ja korjausrakentaminen koetaan työllistymisen kannalta varmemmiksi kuin asunto- tai rakennussuunnittelu.

Huoli työllistymisestä on vaikuttanut myös opiskelijoiden valmistumiseen: joka viides vastaaja on lykännyt tai on aikeissa lykätä valmistumista suhdanteen takia. Yleisimmäksi lykkäämisajaksi nimetään 6–12 kuukautta.

”En saanut töitä Suomesta. Hain töitä ulkomailta ja keskeytin opintoni 1,5 vuodeksi työkokemuksen kerryttämikseksi.”
Kyselyn vastaaja

 

Joka viides vastaaja on lykännyt tai on aikeissa lykätä valmistumista suhdanteen takia.


Koonnut Annika Annala ja Silja Ylitalo, grafiikka Lari Mörö, lähde Safan opiskelijakysely 2024.

Huolta toimeentulosta

Kyselyn mukaan oman alan töiden tekeminen opintojen ohella on vähentynyt viimeisen vuoden aikana huomattavasti. Nyt 22 prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä oman alan töitä lukukauden aikana, kun vielä vuonna 2023 luku oli 39 prosenttia.

Oman alan kesätöitä oli tehnyt 37 prosenttia vastaajista. Määrä vaihteli eri koulujen välillä: Oulussa opiskelevista luku oli 50 prosenttia, Tampereella 35 ja Aallossa 20 prosenttia. Muita kuin oman alan kesätöitä oli tehnyt vastaajista 60 prosenttia.

Vielä vuonna 2019 jopa 67 prosenttia vastaajista oli työskennellyt oman alan kesätöissä, eikä paikkakuntien välillä ollut suurta eroa.

Opintotukea on viime vuosina muutettu entistä lainapainotteisemmaksi, niin että tämän vuoden syksystä eteenpäin yleisin opintotuki muodostuu keskimäärin 61 prosenttisesti opintolainasta. Safan kyselyyn vastanneista opiskelijoista 58 prosenttia kertoi nostaneensa opintolainaa elinkustannustensa kattamiseen. Yleisin lainamäärä oli 15 000–20 000 euroa. Maksimissaan opintolainaa voi nostaa yli 40 000 euroa.

”En ole tähän menneessä tarvinnut opintolainaa, mutta todennäköisesti tulen nostamaan vuoden sisällä asumis­tuen leikkauksien vuoksi.”
Kyselyn vastaaja


Koonnut Annika Annala ja Silja Ylitalo, grafiikka Lari Mörö, lähde Safan opiskelijakysely 2024.

Tyytyväisyys opintoihin kasvanut

Vaikka taloudelliset haasteet ja työllistymiseen liittyvät huolet korostuivat kyselyssä, opiskelijoiden tyytyväisyys arkki­tehtuurin opintojen laatuun on kasvanut edellisvuodesta. Vastaajista 58 prosenttia oli tyytyväinen arkkitehtuurin laitoksen tarjoamaan opetukseen ja 86 prosenttia koki yleisen ilmapiirin kannustavaksi ja positiiviseksi.

Avoimissa vastauksissa näkyi kuitenkin tyytymättömyys koulutukseen liittyviin leikkauksiin, kuten kampusten kiristyneeseen tilapolitiikkaan ja opetushenkilökunnan rajallisiin resursseihin.

”Opetus on suurimmalta osin innostu­nutta ja innostavaa. On valitettavaa, että ammattitaitoiset opettajat eivät saa tehdä työtään loppuun saakka.”
Kyselyn vastaaja

Kyselyyn osallistui 158 opiskelijaa, joista 55 prosenttia oli kandivaiheen ja 45 prosenttia maisterivaiheen opiskelijoita. Heistä 91 prosenttia opiskeli arkkitehtuuria, loput maisema- tai sisustusarkkitehtuuria. Vastaajia oli tasaisesti kaikista kolmesta yliopistosta.

Kyselyn laatimisesta vastasi Safan koulutus- ja tutkimustoimikunta yhdessä Safan opiskelijavastaavan kanssa.

 

Näkökulma: Kuka pärjää arkkitehtina?

Opintotuen heikennykset tekevät opiskelusta epätasa-arvoisempaa, kirjoittaa Safan opiskelijavastaava Annika Annala.

Työelämän kynnyksellä olevat opiskelijat ja nuoret arkkitehdit kamppailevat tukien leikkausten ja epävarman suhdanteen kanssa.

Opintotuen muutokset kannustavat opiskelijoita tekemään yhä enemmän töitä opintojen ohella. Työkokemuksen kartuttaminen opintojen aikana onkin eittämättä tärkeää.

Jos töitä ei kuitenkaan pysty täysipäiväisen opiskelun lisäksi tekemään, opiskelijalle jää käytännössä kolme vaihtoehtoa: elää säästöillä, nostaa opintolainaa tai tukeutua ulkopuoliseen apuun. Safan tuoreessa opiskelijakyselyssä yhä useampi kertoi saavansa perheeltään tukea elinkustannusten kattamiseen. Vastaajista 48 prosentilla oli opintolainaa enemmän kuin 15 000 euroa.

Opintotuen heikennykset tekevät opiskelusta epätasa-arvoisempaa. Kaikilla eivät välttämättä riitä tukiverkostot, terveys tai talous opiskella ollenkaan, erityisesti jos lainan nostaminen ei tunnu mahdolliselta.

Opintolainan korostaminen tukimuotona vähentää korkeakoulutuksen houkuttelevuutta yleisesti, mutta erityisesti aloilla, joilla työmahdollisuudet ovat ajoittain heikkoja. Tämä johtaa siihen, että alalle hakeutuu homogeeninen joukko nuoria, joilla on vahvat tukiverkostot, eikä kovasti kaivattu moninaisuus alan sisällä kasva.

Samaan aikaan arkkitehtiopiskelijoiden työllistymiseen ja toimeentuloon vaikuttaa rakennusalan heikko suhdanne. Se ei ole ensimmäinen laatuaan, mutta yhdistettynä opintotuen leikkauksiin se tuo työelämään poikkeuksellisen huonossa asemassa olevan joukon nuoria arkkitehteja. Monet opiskelijakyselyn vastaajat kokivat, ettei heillä ollut varaa valita työpaikkaansa arvojensa tai kiinnostustensa mukaan.

Mitä voisimme tässä tilanteessa tehdä? Toivottavasti toimistot palkkaavat nuoria valmistuneita heidän vähäisestä työkokemuksestaan huolimatta ja kehittävät rekrytointiprosessejaan avoimemmiksi ja saavutettavammiksi.

Opiskelijoita kannustan rakentamaan verkkojaan työelämään jo opintojen aikana ja kysymään avoimesti tukea työnhakuun. Tähän voi löytyä apua niin koulun sisältä kuin esimerkiksi Safan aktiivitoimintaan lähtemällä.

Annika Annala
Kirjoittaja on Safan opiskelijavastaava.

 

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 1/25.

Hae sivustolta: