“Opimme paljon siitä, miten suunnittelua voi tehdä nimenomaan aistien näkökulmasta” – Rudanko + Kankkunen suunnitteli Autismisäätiölle hirsirakenteisen ryhmäkodin
Palvelukodille saatiin Kuopion kaupungilta “hieno mutta haastavan muotoinen” tontti järvimaisemilla, ja sisätilojen lisäksi panostettiin erityisesti pihaan, kertoo pääsuunnitteliija Anssi Kankkunen.
Teksti: Anni Varis
Kuvat: Martin Sommerschield/Kuvio
Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen suunnitteli Autismisäätiölle Villa Särkiniemi -nimisen kolmen hirsirakennuksen kokonaisuuden Kuopioon. Kohteen projektiarkkitehtina toimi Kiira Piiroinen ja pääsuunnittelijana Anssi Kankkunen.
Anssi Kankkunen: ”Autismisäätiön tärkein vaatimus kohteelle oli, että uusi rakennus ei saa olla laitosmainen. Vaikka emme olleet ennen suunnitelleet palvelukotia, lähestymiskulma oli sama kuin meille tutuissa kohteissa, kouluissa ja päiväkodeissa: pitäisi suunnitella mahdollisimman humaania, lämmintä ja ihmisen kokoista ympäristöä.
Autismikirjoon kuuluvilla henkilöillä voi olla hyvin leveä spektri autismin ominaisuuksia, joten palvelukodin asukkaiden tarpeet vaihtelevat suuresti. Hankkeessa suunniteltiin kaksikerroksinen tuetun asumisen pienkerrostalo, jossa avustava henkilökunta käy kolmisen kertaa päivässä, sekä päärakennus eli ryhmäkoti, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Lisäksi pihalla on pihatupa ja varasto.
Rakennus vietiin niin lähelle tontin rajaa kuin teknisesti oli mahdollista, jotta sisäpihan koko saatiin maksimoitua.
Suunnittelussa huomioitiin erityisesti aistiystävällisyys. Kolmen rakennuksen kokonaisuus on täysin puurakenteinen ja sisätilat ovat helposti hahmotettavia, eikä niissä ole häiritseviä värejä tai liian kirkkaita valoja.
Tavoitteena oli suunnitella säätiölle ”lippulaivakohde”, jossa palvelukodin asukkaat voisivat viettää rauhallista ja oman kokoista elämää.
Hanke käynnistyi keväällä 2022. Kävimme ensin tutustumassa Autismisäätiön muihin rakennuksiin ja siihen, mikä niissä toimii. Keskustelimme henkilökunnan kanssa turvamääräyksistä ja esimerkiksi siitä, miten ovien pitää aueta, jotta kaikilla on turvallista. Se oli intensiivistä ja opettavaista työtä.
Autismikirjon henkilöillä aistikokemus on korostuneempi, ja opimme tässä projektissa paljon siitä, miten suunnittelua voi tehdä nimenomaan aistien näkökulmasta. Tiloja piti miettiä myös liikkumisen kannalta: miten jollekin henkilölle saa suljettua reitin ja samalla mahdollistaa toisen kulun.
Vieraillessamme muissa säätiön kohteissa tunnistimme isoksi puutteeksi sen, että ulkotilat olivat usein käyttökelvottomia. Pihat olivat parkkipaikkojen vieressä tai vaikeasti kontrolloitavissa. Siksi tämän kohteen tavoitteenasettelu lähti liikkeelle nimenomaan pihasta.
Saimme Kuopiolta hienon mutta suhteellisen pienen ja haastavan muotoisen tontin. Näkymät avautuvat palvelukodilta kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen väylien yli järvelle. Veimme rakennuksen niin lähelle tontin rajaa kuin teknisesti oli mahdollista, jotta sisäpihan koko saatiin maksimoitua.
Kun päärakennus kiertyy sisäpihan ympäri, ei synny niin vahvaa tunnetta siitä, että alue on aidattu. Pihan pitää olla hallittu ja turvallinen, mutta isot aidat olisivat näyttäneet rujoilta. Räystäs laskeutuu sisäpihalle päin ja katto on pihan puolelta mahdollisimman matala, joten ulkona voi viettää aikaa, vaikka sää olisi huono.
Rakennus olisi tehty joka tapauksessa, mutta paneutumalla arkkitehtuuriin villan asukkailla on paljon elämyksellisempi, moniaistillisempi ja humaanimpi elämä.
Palvelukodista pyrittiin tekemään mahdollisimman lämmin ja lähestyttävä. Sisällä on esimerkiksi paljon paljaita puupintoja.
Haasteena projektissa oli tiukka budjetti, mutta mitä tiukemmat resurssit ovat, sitä laadukkaampaa suunnittelun pitää olla. Arkisessa rakennuksessa on tärkeää panostaa suunnitteluun – rakennus olisi tehty joka tapauksessa, mutta paneutumalla arkkitehtuuriin villan asukkailla on paljon elämyksellisempi, moniaistillisempi ja humaanimpi elämä. Kyseessä on kuitenkin heidän kotinsa.
Toiminta uudessa palvelukodissa käynnistyi maaliskuussa 2024. Olemme saaneet projektista erittäin hyvää palautetta. Katon monimuotoisuudesta oli toki kriittisiä keskusteluja urakoitsijan kanssa, mutta toistuvilla ja symmetrisillä kulmilla saimme paria puuelementtiä käyttämällä muodon toteutumaan. Lopputulokseen urakoitsijakin oli erittäin tyytyväinen.
Kaikesta olennaisinta tällaisessa projektissa on mielestäni se, että ihminen on kaiken mittakaava. Siitä jatkuvasti toitotetaan opinnoissa, mutta ennen käytännön kokemusta suunnittelutyöstä ei ehkä täysin ymmärrä, mistä puhutaan. Näkisin, että tässä ja meidän monissa muissa kohteissa onnistunut mittakaava on myös erittäin tärkeä. Esimerkiksi päiväkodit ovat nykyään entistä suurempia. Miten niistä silti saa lähestyttäviä?”
Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen tämänhetkisiä projekteja ovat muun muassa koulukeskus Rovaniemellä ja Kannelmäen päiväkoti Helsingissä.
Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 5/24.