Pitkän uran kaavoituksessa tehnyt Iisalmen kaavoituspäällikkö Sari Niemi näkee työssään, kuinka poliittinen ilmapiiri on muuttunut entistä vahvemmin yksilön etua tavoittelevaksi.
”Nautin pikkukaupungissa työskentelemisestä”, sanoo Iisalmen kaavoituspäällikkö Sari Niemi.
”Iisalmi on upea kaupunki, jossa on valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, hieno historia ja elävä maaseutu.”
Alun perin Niemi on kotoisin Rovaniemeltä.
”Rovaniemi tarjosi hyvän maaperän arkkitehtuurin merkityksen ymmärtämiseen”, Niemi sanoo. ”Nuoruuden lempipaikkojani siellä olivat Alvar Aallon kirjasto ja Juhani Pallasmaan suunnittelema taidemuseo.”
Ennen arkkitehdin opintoja Niemi kokeili maatalousalan opintoja ja matematiikkaa, mutta halusi ammatin, jossa näkisi oman käden jäljen konkreettisesti. Arkkitehdiksi Niemi valmistui Oulusta vuonna 1997, reilun yhdeksän vuoden opiskelun jälkeen. Kuten ajalle oli tyypillistä, hän kävi myös koko ajan töissä.
Valmistumisen jälkeen Niemi työskenteli maatalousalan neuvonta- ja kehittämisorganisaatio Pro Agriassa Oulussa, missä hän teki kyläsuunnitelmia. Siellä Niemi kiinnostui vuorovaikutteisen suunnittelun kehittämisestä professorinsa Kaj Nymanin innoittamana. Työ opetti myös, miten moninaista ympäristöä, osaamista ja kulttuuria maaseutuympäristöstä löytyy.
Iisalmen kaupungin kaavoituksessa Niemi aloitti työt vuonna 2002. Hänestä tuli kaavoituspäällikkö vuonna 2005, ja vuonna 2018 hän sai vastuualueekseen maankäytön ja asumisen.
”Meidän yksikkömme on pieni, neljä henkeä. Oman työni näkökulmasta oli tosi ainutlaatuista, kun saimme tänne toisen arkkitehdin asemakaava-arkkitehdiksi kuusitoista vuotta sitten”, Niemi kertoo.
”Saman katon alla on kaavoitus, rakennusvalvonta, kaupunkimittaus ja tonttipalvelut. Olen iloinen, että tällainen ’perhe’ saatiin aikaiseksi. Meillä on yhteinen päämäärä tehdä hyvää ympäristöä paikkatietoavusteisesti.”
Kaavoittajan työssä ei pidä lähteä juoksemaan kiireen perässä, vaan miettiä, mikä on kaupungin tulevaisuuden näkökulmasta tärkein hanke, sanoo Iisalmen kaavoituspäällikkö Sari Niemi. Niemi kuvattiin Kuopiossa Pohjois-Savon liiton korttelissa. Iisalmen kaavoitus tekee paljon yhteistyötä liiton kanssa.
IISALMESSA valmistui hiljattain koko kaupungin yhteinen, tietomallimaailmaan rakennettu yleiskaava, jossa on ideana, että tiedolla johtamisen elementit eli kaavan tulkinta elää ajassa. Kaava on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta ei vielä lainvoimainen.
Kaupungin viheraluejärjestelmää päivitetään parhaillaan yhdessä Nomaji maisema-arkkitehtien kanssa. Niemi käyttää päivitystä esimerkkinä siitä, miten poliittinen ilmapiiri on muuttunut entistä yksilökeskeisemmäksi ja kuinka se näkyy kaavoituksessa.
”Olen huomannut vahvan poliittisen paineen laajentaa omarantaista asumista. Joudumme käymään paljon läpi tällaista problematiikkaa ja puolustamaan yhdyskuntasuunnittelun hienoa periaatetta, jonka mukaan rannat olisivat julkisia ja mahdollisimman moni pääsisi niistä nauttimaan.”
Ajankohtainen tapaus on myös Pekka Pitkäsen suunnittelema Iisalmen kulttuurikeskus, jossa toimivat kirjasto, musiikkiopistot ja luontomuseo. Vuonna 1989 valmistunut rakennus on nyt tullut peruskorjausikään.
”Olen saanut osallistua moneen valtuuston kokoukseen ja perustella, mitä arvoja rakennuksella on ja miksi se kannattaa korjata eikä purkaa”, Niemi kertoo.
Työ ei ole mennyt hukkaan, sillä kaupunginvaltuusto hyväksyi hiljattain rakennuksen suojelun asemakaavassa. Peruskorjaus- ja uudistamishankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Muuan yhteistyössä Jadan kanssa. Hanke on tärkeä ja herättänyt paljon keskustelua, Niemi sanoo.
”Rakentamislain uudistuksessa minua huolestuttaa se, että purkamisluvan saaminen helpottuu. Väestöltään vähenevissä kunnissa on vähän ihmisiä, jotka puhuvat kulttuuriarvojen ja hyvän rakennetun ympäristön puolesta.”
Rakentamislain uudistuksessa minua huolestuttaa se, että purkamisluvan saaminen helpottuu.
PIENEN kaupungin kaavoittaja joutuu olemaan realisti, Niemi sanoo.
Haastavia ovat tilanteet, joissa kaavoittajalle ehdotetaan kehittämistavoitteita ilman että ymmärretään vallitsevia olosuhteita.
”Miten sanoittaa asiakkaalle tai yhteistyökumppanille, että resurssit eivät vaan riitä?” Niemi pohtii. ”Kun ei haluaisi tappaa lennokkaita ideoita, vaan olla kehittäjä ja vaalia pienen kaupungin resurssien pohjalta tapahtuvaa realistista suunnittelua.”
Työllään Niemi haluaa lisätä tietoutta hyvän yhdyskuntasuunnittelun periaatteista. Hän painottaa myös tasa-arvon ja demokratian kunnioittamisen tärkeyttä.
”Taloudelliset arvot ovat osa maankäytön suunnittelua, mutta parasta on, kun oivaltaa itsessään rohkeuden puhua sellaisista asioista, joita muut eivät ehkä ota esille. Kuten vaikkapa luonnon monimuotoisuudesta ja arkkitehtuurista kokonaistaideteoksena.”