Arkkitehti Bijoy Jainin perustama Studio Mumbai tunnetaan käsityöläismäisestä työskentelytavastaan, joka vaatii aikaa. Näyttelyssä käsityöperinne on tuotu esille voimakkaan materiaalisuuden avulla.
Vuoden 2020 Alvar Aalto -mitalilla palkittu Bijoy Jain toimii arkkitehtuurin ja muotoilun välimaastossa. Jainin perustama suunnittelutoimisto Studio Mumbai on tunnettu käsityöläismäisestä työskentelytavasta, joka vaatii aikaa. The breath of an architect -näyttely nykytaiteeseen keskittyvässä Fondation Cartier’n näyttelytilassa Pariisissa pyrkii tuomaan esille taiteen ja filosofian merkityksiä Studio Mumbain suunnittelussa.
Näyttelyn teema, hengitys, viittaa metafyysiseen ulottuvuuteen, jossa Bijoy Jain näkee toivon, huolimatta nykyisestä maailmantilanteesta. Vaikka Jain opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa ja aloitti työuransa siellä, hänen ajattelustaan välittyy aasialaisen kulttuurin mystisen kokemuksen ja luontoyhteyden painotus. Jainille vesi, ilma ja valo ovat arkkitehtuurin peruselementtejä.
Näyttelyssä käsityöperinne on tuotu esille voimakkaan materiaalisuuden avulla. Kiveen hakatut painavat veistokset muovautuvat penkeiksi ja tuoleiksi, bambusta punotut rakenteet on solmittu narulla yhteen kokonaisuuksiksi. Puuhun kiedotun silkkinarun avulla loihditut kevyet istuimet sisältävät rakenteellista runoutta, kuten myös kalkkikiveen piirretty abstrakti geometrinen kuvio, joka esittää veden kulkua.
Jainin työskentelystä välittyy rehellisyys materiaalien käytössä, mikä jo itsessään on inspiroivaa.
Alvar Aalto -mitalilla palkittu arkkitehti Bijoy Jain. Kuva: Iwan Baan
Fondation Cartier on Pariisin tunnetuimpia nykytaiteen näyttelytiloja. Jean Nouvelin suunnittelemassa, vuonna 1994 valmistuneessa galleriassa voi nähdä yhteyksiä Mies van der Rohen Neue Nationagalerieen Berliinissä. Molemmissa seinät ovat kokonaan lasia eivätkä tarjoa minkäänlaista ripustustilaa. Toisaalta lasiseinien kautta syntyvä yhteys puutarhaan on hieno esimerkki ulko- ja sisätilan yhdistämisestä aivan Pariisin keskustassa.
Bijoy Jainin materiaalinen herkkyys ei aivan pääse oikeuksiinsa Nouvelin hallitsevan arkkitehtuurin rinnalla. Tähän vaikuttaa myös näyttelyn esillepano. Vaikka Studio Mumbain tuotanto on herkullisella tavalla vastakohta Nouvelin konseptille, niiden välinen jännite ei suoraan välity näyttelykävijälle. Katutason kaksikerroksinen avoin tila tarjoaa yhteyden puistoon, mutta massiiviset teräspilarit rikkovat esteettisen yhteyden Studio Mumbain hienovaraiseen tuotantoon, ja kokonaisuus jää jollain tavalla vaitonaiseksi.
Näyttelytilojen lasiseinät luovat yhteyden puutarhaan, mutta massiiviset teräspilarit rikkovat esteettisen yhteyden Studio Mumbain hienovaraiseen tuotantoon. Kuva: Marianna Wahlsten
Näyttelyssä on mukana teoksia myös Hu Liulta ja Alev Ebüzziya Siesbyeniltä, jotka jakavat Bijoy Jainin kiinnostuksen materiaalien kautta syntyviin henkisiin yhteyksiin. Niistäkään ei synny näyttelyyn kokoavaa voimaa, varsinkaan kun esillepano ei juuri anna selityksiä esineiden alkuperästä tai tarkoituksista.
Ehkä Studio Mumbain teoksille olisi pitänyt tarjota enemmän tilaa hengittää, tai luoda käsitteellisiä linkkejä? Syvempää käsitystä Bijoy Jain suunnittelun lähtökohdista näyttely tarjoaa vain vihjeinä.
Studio Mumbain arkkitehtuuri on herättänyt myös kritiikkiä. Eräänlainen tiedostava ylellisyys leimaakin toimiston työtä, mutta toisaalta heidän suunnittelunsa tulisi ymmärtää pikemminkin esimerkkinä, joka vahvistaa käsityön arvostusta, kuin välittömänä toimintana.
Jainin työskentelystä välittyy rehellisyys materiaalien käytössä, mikä jo itsessään on inspiroivaa, sekä kiinnostus oman maan eksistentiaalisiin muotoihin. Tämä tulee hyvin esille näyttelyä varten kuvatussa dokumentissa, jonka ovat tehneet Ila Bêka ja Louise Lemoine.
The breath of an architect -näyttely on esillä Fondation Cartieriessa Pariisissa 21.4.2024 asti.