Näkökulma: Viiteen vuoteen Arkkitehtiliiton puheenjohtajana mahtui pandemia, hyökkäyssota ja rakentamislain uudistus
Arkkitehtuurin avulla muistamme menneisyyttä ja rakennamme tulevaisuutta, kirjoittaa Safan entinen puheenjohtaja Henna Helander.
Arkkitehtuurin avulla muistamme menneisyyttä ja rakennamme tulevaisuutta, kirjoittaa Safan entinen puheenjohtaja Henna Helander.
Yhteiskuntamme ja rakentaminen ovat murroksessa. Toimin Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajana viisi vuotta, vuoden 2018 alusta viime vuoden loppuun. Nämä vuodet ovat olleet ilon ja toiminnan vuosia, koronan ja hyökkäyssodan vuosia, Suomen arkkitehtuuripolitiikan ja rakentamislain vuosia, yhteisömme ja suuren yleisömme vuosia. Ei vain helppoja hetkiä, vaan isoja mietittäviä asioita. Uuden alkuja.
Asetin itselleni Safan puheenjohtajana yhden erityisen tavoitteen. Se oli, että arkkitehtuurista puhuttaisiin enemmän julkisuudessa. Keskustelu onkin lisääntynyt. Silti toivon, että olemme vasta alussa. Vain keskustelemalla arkkitehtuurista sen merkitys vetovoimatekijänä, hyvinvoinnin rakentajana ja kulttuurin muokkaajana tulee selkeämmäksi. Ja arkkitehtuuri saa takaisin paikan, joka sille kuuluu.
Arkkitehtuurin avulla muistamme menneisyyttä ja rakennamme tulevaisuutta. Teemme arvomme näkyviksi.
Toisen puheenjohtajavuoteni jälkeen otin käyttöön myös teemavuodet. Ensimmäisen Safan teemavuoden aihe oli asuminen. Asumisen työryhmä teki erinomaisen julkilausuman. Sillä teemalla pääsimme lukuisten muiden medioiden ohella muun muassa Ylen pääuutislähetykseen. Kysyntää arkkitehdin näkökulmalle asumiseen selvästi oli, ja on edelleen. Aloitimme yhteistyön asumisen laatuun liittyen muun muassa ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ja Rakennustiedon kanssa. Mutta kulttuurin muutos vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kysyntää arkkitehdin näkökulmalle asumiseen selvästi oli, ja on edelleen.
Seuraavat kaksi vuotta Safan teemana oli korjaaminen. Mediaa kiinnosti erityisesti rakennusten purkamisen problematiikka, sillä kiinteistö- ja rakennusalalle hiipinyt kertakäyttökulttuuri ei ole osoittanut laantumisen merkkejä, melkeinpä päinvastoin. Suomessa muiden kuin asuinrakennusten keskimääräinen purkuikä on 43 vuotta. Se on kestämätöntä sekä kulttuurisesti että luonnon kannalta.
Vuoden 2023 teemaksi hallitus valitsi luonnon monimuotoisuuden. Sen rinnalle voisi nostaa myös rakentamisen monimuotoisuuden. Molemmat ovat uhanalaisia ja vaarassa kadota yksipuolisen tehotuotannon alta.
Safa on kasvanut, uimme vastavirtaan liittojen jäsenmäärien kehityksen suhteen. Meitä on nyt yli 3 700. Rakentamislain myötä monet jäsenemme ovat nähneet entistä konkreettisemmin, mikä merkitys Safalla on yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lainsäädännön ja muiden normien eteen tehtävä taustatyö, jota Safa tekee jatkuvasti sekä vapaaehtoisten että toimiston kautta, on välttämätöntä vaikuttamista siinä missä julkinen keskustelukin. Vain yhdessä voimme vaikuttaa laaja-alaisesti hyvän arkkitehtuurin, hyvän elinympäristön puolesta. Jos me emme pidä siitä ääntä ja nosta esille tärkeinä pitämiämme asioita, kuka sitten?
Kiitos Suomen arkkitehdit näistä viidestä vuodesta, jotka sain olla Arkkitehtiliittomme, Safan, puheenjohtajana. Olette kyllä jänniä ja osaavia! Tämä on ollut suuri kunnia.
Lopuksi toivon kaikille safalaisille iloa ja voimia tärkeään ja moninaiseen työhönne arkkitehtuurin hyväksi. Emme ole yksin. Onneksi.
Henna Helander
Safan puheenjohtaja 2018–2022