Minimitasosta on tullut maksimi

Koronavirus on nostanut asumisen teeman pinnalle, mutta keskustelulle nykyisestä asuntorakentamisen tasosta oli muutenkin valtava tarve.

Työssäni rakennusvalvonnassa näen aitiopaikalta kulloinkin voimassa olevat trendit. Viimeisten vuosien aikana asuntorakentamisen trendinä on ollut entistä voimakkaammin tehokkuus. Asunnot ovat pienentyneet, ja porrashuoneet on pakotettu palvelemaan aina vain suurempaa määrää asuntoja. Tämä johtaa lähes poikkeuksetta ankeisiin, pitkistä käytävistä koostuviin porrashuoneisiin ja vain yhteen suuntaan aukeaviin asuntoihin.

Sääntely on taannut minimitason, josta valitettavasti on paikoin tullutkin maksimi. Paljon kritiikkiä kohdistuu nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistamaan luonnonvalon tuomiseen yhteen asuinhuoneeseen toisen tilan kautta. Oman tulkintani mukaan tämän pykälän tavoite on mahdollistaa monimuotoisempien asuntojen sijoittaminen syvärunkoisiin rakennuksiin, mutta toki sen nojalla voi suunnitella myös julkisuudessa esillä olleita pimeitä, alkovia muistuttavia huoneita.

Helsingin rakennusvalvonnan viranomainen on kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Sielläkin on havahduttu siihen, miten huonosti kalustettavia asunnot nykyisin ovat. Poliitikoista koostuva jaosto edellyttää esittelymateriaaliin mukaan kalustetut pohjapiirustukset – ja se on hyvä. Harmillisen usein näinkin olennaisen materiaalin toimittaminen jää rakennusvalvonnan erikseen vaadittavaksi, vaikka se on ohjeisiin kirjattu. Luulisi suunnittelijan haluavan esittää, miten hän on ajatellut ratkaisunsa toimivan.

Rakennusvalvonnan tehtävänä ei ole etsiä virheitä suunnitelmista tai materiaalista, vaan työmme perustuu suurelta osin luottamukseen. Tehtävänämme on tukea suunnittelijaa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamisessa. Suunnittelijoiden kelpoisuuden arviointi on rakennusvalvonnan tärkein työkalu. Vastuullisen rakennussuunnittelijan nimeämisen ei pitäisi olla vain rakennuslupavaiheessa viranomaisen vaatimuksesta tehtävä asia, vaan asiansa osaava rakennussuunnittelija, yleensä arkkitehti, on koko hankkeen onnistumisen kannalta olennaisin henkilö. Hän tekee ne keskeiset suunnitteluratkaisut, joista muun muassa toimivat asunnot syntyvät.

Keskustelussa on ajoittain noussut esiin se, että rakennusvalvonta ei saisi hyväksyä huonoja asuntoja. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että mikäli maankäyttö- ja rakennuslain asettamat minimivaatimukset täyttyvät, täyttyvät myös luvan myöntämisen edellytykset. Mikäli rakennusvalvonta tämän lisäksi pääsee ohjaamaan hanketta vasta, kun pääpiirustukset on jo käytännössä laadittu, ei rakennusvalvonnalla ole aseita torpata pimeitä ja vaikeasti kalustettavia asuntoja. Silloin toisessa vaakakupissa on hankkeen aikataulu ja kustannukset sekä niiden venymisen seurauksena jopa koko hankkeen toteutuminen.

Esimerkiksi Helsingillä on suuret asuntotuotantotavoitteet, ja asuntojen määrä on tärkeä seurattava tekijä. Rakennusvalvonta ei voi vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista puuttumalla heikosti kalustettaviin asuntoihin liian myöhäisessä vaiheessa. Helsingin kaupunkistrategiaan on kirjattu 7 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Sama tavoite löytyy myös nyt nähtävillä olevasta asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelman) luonnoksesta.

Rakennusvalvonnan ongelma on siis se, että pääsemme hankkeisiin mukaan aivan liian myöhään. Tähän ainoa mahdollinen ratkaisu on, että suunnittelijat lähestyvät rakennusvalvontaa riittävän ajoissa, jolloin me voimme antaa tukemme suunnittelijoiden hyville ratkaisuille.

Aikataulut on nykyään tehty niin, että kun huonoon suuntaan on lähdetty, on suunnan kääntäminen hyvin vaikeaa.

Ei yksikään arkkitehti halua suunnitella huonoa, ja uskon myös, ettei yksikään rakennuttaja halua rakentaa huonoa. Aikataulut on nykyään kuitenkin tehty niin, että kun huonoon suuntaan on lähdetty, on suunnan kääntäminen hyvin vaikeaa. Arkkitehdin tehtävä on sovittaa eri tahojen tavoitteet yhteen ja tuottaa niistä mahdollisimman hyvä synteesi.

Suunnittelijat, puolustakaa työtänne (Lauri Lehtoruusu, au 8/2020) ja olkaa luottamuksen arvoisia (Riikka Kuittinen, au 8/2020). Rakennusvalvonta tukee teitä kyllä, kunhan meitä lähestytään silloin, kun vaikuttaminen on vielä mahdollista. Laatua parannetaan yhteistyöllä, ja siihen tarvitaan kaikkia suunnittelijoita, viranomaisia ja tietysti myös rakennuttajia. Arkkitehdit, käyttäkää meitä rakennusvalvontalaisia, mutta tehkää se riittävän aikaisin.

Salla Mustonen
korjaus- ja muutosrakentamisesta ja kaupunkitilasta vastaava lupayksikön päällikkö, Helsingin rakennusvalvonta