Nykyisessä työssään lupa-arkkitehtina Kytösaho käsittelee valtavan määrän hankkeita. Niiden kautta muodostuu laaja kuva rakentamisen nykytilanteesta.
Jo opintojen aikana Otaniemessä arkkitehti Ifa Kytösaho keskittyi asuntosuunnitteluun, sillä häntä kiinnosti tehdä hyvää ympäristöä kaikille, myös niille, jotka eivät sitä pysty itse itselleen hankkimaan.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on siitä lähtien ollut tärkeä osa Kytösahon työtä. Tällä hetkellä hän työskentelee paremman ympäristön puolesta lupa-arkkitehtina Vantaan kaupungilla rakennusvalvonnassa. Taustalla on pitkä ura rakennuttaja-arkkitehtina.
Innoituksen työpaikan vaihtoon Kytösaho sai toimittuaan Suomen Arkkitehtiliiton MRL-työryhmän puheenjohtajana. Sen tehtävänä on valmistella Safan kantoja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen.
”Työryhmätyöskentely herätti mielenkiinnon lain soveltamiseen käytännössä”, Kytösaho sanoo. ”Haluan olla mukana auttamassa ja tukemassa hyvän ympäristön syntymisen prosesseja. Hyvä ympäristö on meidän kaikkien etu.”
KYTÖSAHOLLE on tärkeää, että työ on merkityksellistä ja tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia. Rakennusvalvonnassa valvotaan yleistä etua, ja lupa-arkkitehdin työssä pääsee vaikuttamaan ratkaisuihin, jotka ovat merkittäviä esimerkiksi kaupunkikuvan kannalta.
”Rakennuttamisesta sai hyvän pohjan rakennusvalvonnalle, sillä molemmissa hankkeiden kaikki vaiheet ovat käsillä laaja-alaisesti”, Kytösaho sanoo.
”Lupa-arkkitehdin pitää olla kokenut, sillä vastaan tulee kaikenlaista. Kun ollaan ei-ammattilaisten kanssa tekemisissä, niin välillä ihan hämmästyy sitä problematiikkaa, mikä sieltä nousee.”
Lupa-arkkitehdin työhön sisältyy rakennushankkeissa neuvontaa, ohjausta ja lainmukaisuuden arviointia. Työ perustuu lainsäädäntöön ja kaavoituksessa tehtyihin ratkaisuihin.
Käsiteltävien hankkeiden määrä on valtava verrattuna esimerkiksi suunnittelevan arkkitehdin työhön. Niiden ansiosta lupa-arkkitehdille muodostuu laaja käsitys rakentamisen nykytilanteesta. Tiedon siirtäminen yhdestä hankkeesta seuraavaan onkin tärkeä osa työtä, Kytösaho sanoo. Tämä oli tuttua jo Kytösahon edellisestä työpaikasta rakennuttaja-arkkitehtina.
Sekään ei tullut hänelle yllätyksenä, etteivät rakennuttajan tavoitteet ja yleinen etu aina ole linjassa. Lupa-arkkitehdin työhön kuuluu ohjata näitä kahta lähemmäs toisiaan.
”Naapureiden asema on tärkeä lähtökohta. Asiat pitää ratkaista tasapuolisesti ja sovinnollisesti.”
”Valmisteilla oleva muutos on valtava, sillä laki vaikuttaa toimintaympäristöömme niin perustavanlaatuisella tavalla. Työkalun pitää olla oikeasti hyvä ja toimiva”, Ifa Kytösaho sanoo. Kuva: Katja Tähjä
KYTÖSAHO on ollut pitkään mukana Safan toiminnassa eri luottamustehtävissä. MRL-työryhmän puheenjohtanana hän on toiminut vuodesta 2020 lähtien. Kokemusta Kytösaho kuvailee antoisaksi.
”Yhteiset keskustelut eri tehtävissä toimivien arkkitehtien kanssa ovat tarjonneet mahdollisuuden haastaa omia ajatuksiaan. Ymmärrys alasta on lisääntynyt hurjasti.”
Työryhmän kolme vuotta kestänyt urakka huipentui joulukuussa 2021 uudesta kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksesta tehtyyn lausuntoon.
Kyseessä on tärkein rakentamista säätelevä laki, joten työtä tehtiin pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti, vaikka se vei paljon työryhmäläisten omaa aikaa.
”Valmisteilla oleva muutos on valtava, sillä laki vaikuttaa toimintaympäristöömme niin perustavanlaatuisella tavalla. Työkalun pitää olla oikeasti hyvä ja toimiva”, Kytösaho sanoo. ”Lausunnon viimeistely venyi itsenäisyyspäivän iltaan. Se oli vähän kuin kyseessä olisi ollut kilpailutyö!”
Työryhmätyöskentely herätti mielenkiinnon lain soveltamiseen käytännössä.”
Lausuntotyötä seurasi työpaikan vaihdos lupakäsittelyn puolelle. Kytösahon mukaan hienointa arkkitehdin ammatissa onkin laaja-alaisuus: yhteen tehtävään ei tarvitse sitoutua koko uran ajaksi. Liikkuminen eri osa-alueiden välillä auttaa näkemään ja ymmärtämään kokonaisuuksia, jotka ovat arkkitehdin työn kannalta oleellisia.
KYTÖSAHON monipuoliseen uraan sisältyy erilaisten luottamustehtävien lisäksi liuta mielenkiintoisia projekteja. Hän oli muun muassa käynnistämässä palkittua Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua ja houkuttelevuutta.
Itsenäisyyspäivänä Kytösaho palkittiin intohimoisesta työstään arkkitehtuurin ja ympäristön laadun puolesta Suomen Leijonan ritarimerkillä.
”Usein on käynyt niin, että työni on saanut tunnustusta, mutta vasta sen jälkeen, kun olen jo vaihtanut työpaikkaa”, Kytösaho nauraa. ”Se ei kuitenkaan ole ikävä asia – on aina hienoa, että tehty työ jää elämään ja kehittyy edelleen. Kunniamerkin saaminen tällä kertaa itselle tuntui kyllä kivalta!”