Uutta apolia valmisteltiin rinta rinnan valtakunnallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kanssa. Uusi apoli oli Lahdessa tarpeen, sillä edellisessä ohjelmassa nimetyt toimenpiteet oli jo toteutettu ja kaupunki laajentunut kuntaliitoksen myötä.
Lahden päivitetty arkkitehtuuripoliittinen ohjelma eli Apoli 2022 valmistui viime vuoden lopulla. Kaupungin ensimmäinen apoli tehtiin 12 vuotta sitten. Päivitystyöstä vastasivat Lahden kaupunkisuunnittelun arkkitehdit Päivi Airas ja Tuomas Helin.
Tuomas Helin: Lahden päivitetyssä arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa tuodaan esiin arkkitehtuurin merkitystä kaikille kaupunkilaisille, ei vain arkkitehdeille ja päättäjille. Se on myös arkkitehtuuriopas Lahteen – visuaalinen ja helposti lähestyttävä.
Päivitys oli tärkeä tehdä, sillä paljon on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Lahden rajat muuttuivat kuntaliitoksen myötä vuonna 2016, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen ovat konkretisoituneet.
Ohjelmassa Lahden arkkitehtuuria käsitellään kolmen pääteeman kautta, jotka ovat imago, vihreys ja rakennettu ympäristö. Lopuksi kerrotaan, miten apolin tavoitteita voidaan tuoda käytännön rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun.
Päivi Airas: Apolissa lähdetään liikkeelle ihan peruskysymyksistä. Mitä arkkitehtuuri on? Tarkoitus on auttaa kaupunkilaisia ja päätöksentekijöitä näkemään ja ymmärtämään, mikä on hyvää ympäristöä ja mistä se muodostuu.
Päivitys oli ajankohtainen senkin takia, että ennen Lahti oli hyvin kompakti ja urbaani alue. Kun maaseutumainen Nastolan kunta ja Lahden kaupunki yhdistyivät, myös apolin tuli laajentua maaseutuympäristöihin ja kyliin. Nastolassa on esimerkiksi vanhoja myllyjä sekä kartanoita, jotka ovat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä.
Apolin päivitystyö käynnistyi vuoden 2019 lopussa. Ensimmäiset kokoukset pystyimme pitämään normaalisti, mutta koronapandemia muutti työprosessiamme. Työryhmä jaettiin asiantuntijuuden mukaan pienempiin ryhmiin, jotka laativat ensimmäiset versiot teemojen ja käytäntöjen sisällöistä. Näitä kommentoimme ja täydensimme yhdessä.
TH: Korona-ajan työskentely oli haastavaa ja työn sisällön kannalta isoin haaste oli laajan aihealueen rajaaminen. Työ olisi tahtonut helposti lähteä rönsyilemään, mutta pyrimme siihen, että kaikki piti kiteyttää työn ytimeen eli arkkitehtuuriin.
Lahden Nastolassa on vanhoja myllyjä sekä kartanoita. Immilän mylly rakennettiin vuonna 1901. Kuva: Tiina Rekola
PA: Edellisessä apolissa nimetyt toimenpiteet on saavutettu. Lahteen on perustettu muun muassa rakennushankkeita arvioiva kaupunkineuvottelukunta ja kaupunkikuva-arkkitehdin virka. Vuosittain järjestetään arkkitehtuurikilpailuja tai pienempiä suunnittelukilpailuja sekä arkkitehtuuriseminaari Apolifoorumi, jossa nostetaan esiin ajankohtaista arkkitehtuuria ja palkitaan onnistumisia.
TH: Uudesta apolista löytyy enemmän ylätason tavoitteita verrattuna edelliseen. Uusiksi tavoitteiksi on kirjattu muun muassa kaupunginosien ja alueiden ominaispiirteiden vahvistaminen sekä puurakentamisen edistäminen. Yhtenä toimenpiteenä nostaisin esiin kaupunkivihreän lisäämisen keskustaan. Se on myös ohjaava tekijä kaikessa kaupunkikeskustan suunnittelussa.
Antoisinta työskentelyssä oli työn ympärille syntynyt vuorovaikutus ja asiantuntijakeskustelut. Saimme luonnoksesta rakentavaa palautetta myös esimerkiksi palvelumuotoilun opiskelijoilta. Kun työ oli jo kohtuullisen pitkällä, esittelimme sen kaupunginhallitukselle. Minut yllätti se, kuinka paljon mielenkiintoa heillä oli arkkitehtuuria kohtaan ja kuinka tärkeänä he sitä pitivät.
Antoisinta työskentelyssä oli työn ympärille syntynyt vuorovaikutus ja asiantuntijakeskustelut.
Yrityskaupunkina tunnettu Lahti on nykyään myös vireä yliopistokaupunki. Lappeenrannan LUT-yliopiston Lahden alueyksikkö muuttui kampukseksi 2010-luvun lopulla ja sijaitsee Iskun vanhassa teollisuuskalustetehtaassa. Kuva: Carita Uronen
PA: Valtakunnallinen apolityö kulki rinta rinnan Lahden työn kanssa ja osallistuimmekin sen sisältötilaisuuksiin sekä annoimme palautetta. Suomen uuden valtakunnallisen apolin Kohti kestävää arkkitehtuuria valmistuttua oli ilo huomata ohjelmien yhteneväisyys.
Jos pitäisi lähettää terveisiä muille apolien tekijöille, sanoisin että apoli kannattaa tehdä ja päivittää! Oman ympäristön arvojen tunnistamisesta on tärkeää lähteä liikkeelle.
TH: Apoli on hyvä yhteenveto siitä, missä rakennetussa ympäristössä mennään ja mihin suuntaan arkkitehtuuria halutaan viedä. Arkkitehdeille nämä ajatukset ovat usein itsestäänselvyyksiä, mutta ohjelmassa ne tulevat nähtäväksi myös muille kaupunkilaisille ja päättäjille.