Kilpailuohjelman mukaan osan alueen vanhoista sairaalarakennuksista sai purkaa, mutta Reino Koivulan ja Harris-Kjisik arkkitehtien muodostaman voittajatyöryhmän lähtökohtana oli, että kaikki säilytetään.
Malmin uudesta sairaalasta käydyn kutsukilpailun on voittanut Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan ja Harris-Kjisik Arkkitehtien työryhmä ehdotuksellaan Puutarhat.
Kilpailija- ja työmäärältään laajaan kutsukilpailuun valittiin ensin ilmoittautumismenettelyllä 12 työryhmää, joista viisi eteni toiseen vaiheeseen.
Kilpailussa suunniteltiin uutta sairaalaa, jossa on paikkoja 450 potilaalle, tilat kotisairaalatoimintojen palveluille ja polikliiniselle toimenpideyksikölle sekä esimerkiksi kuntoutus-, opetus- ja tukipalvelutiloja.
Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevision mukaan Helsingin sairaalan toiminta tullaan sijoittamaan karkeasti puoliksi Laakson ja Malmin sairaala-alueille. Uusi sairaala on myös tärkeä osa koko Malmin keskustan palvelurakentamisen kokonaisuutta. Kilpailun erityisenä tavoitteena oli suunnitella kuntoutumista edistävä sairaala.
”Rakennus on suuri, tontti suhteellisen pieni. Piti miettiä, miten [rakennuksesta] saa mittakaavaltaan inhimillisen ja potilaille, henkilökunnalle ja vierailijoille helposti lähestyttävän”, kertoo Hannu Louna Harris-Kjisik arkkitehdeilta.
Sairaala liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja Malmin kehittyvään keskustaan, jonne siitä tulee uusi keskeinen julkinen rakennus, eikä ”pelkkä sairaala”, Louna selittää.
Suunnitelmassa suurta, koko rakennusta yhdistävää keskuspuutarhaa ympäröivät pienemmät sairaalaosastot, joilla on omat sisäpihat. Lounan mukaan puutarhateema on lähtöisin kilpailuohjelmassa esitetystä luontosairaala-ajatuksesta.
”Julkinen keskuspuisto on täysin maanvarainen, mikä mahdollistaa puiden juurtumisen. Lisäksi on pienempiä, solujen sisäisiä puutarhoja, jotka on tarkoitettu vain potilashuoneille. Osa niistäkin on maanvaraisia”, Harris-Kjisikin Aino Raatikka selittää.
Ison aulamaailman avulla rakennus liittyy ympäristöönsä ja sen toimintoihin. Niiden kautta pääsee yksityisempiin tiloihin, jotka taas muodostavat toisen suuren kokonaisuuden, Raatikka kertoo.
”Taustalla oli ajatus keskuspihasta julkisena paikka, jonne voi tulla, vaikkei olisi muuten mitään asiaa sairaalaan”, kertoo Mikko Sinervo Arkkitehtiryhmä Reino Koivulasta.
Sinervon mukaan työryhmä joutui pohtimaan, missä vaiheessa eri osastojen ja yksiköiden väliset etäisyydet kasvavat liian suuriksi, eli ”mikä on tehokkuuden ja inhimillisyyden suhde ja kumpaa me painotamme”.
”Samaan aikaan osastojen piti olla omaluonteisia ja inhimillisiä, ja toisaalta etäisyydet siedettäviä. Niitä piti voida käyttää läpikulkemiseen ja – kuten tiedetään viimeisestä pandemiasta – ne piti olla jaettavissa itsenäisiin, hyvin samanlaisiin yksiköihin, jos tarve tulee”, Sinervo kertaa sairaalan osastoille annettuja vaatimuksia.
Rakennuksen muoto on Raatikan sanoin ”kamman sijaan kukkanen”, joka koostuu pienistä, keskuksen ympärille kootuista osista. Kaikki perustuu tiukan säännönmukaiseen runkomoduuliin, jota varioidaan.
Ark-house arkkitehtien Pentti Kareoja liittyi Harris-Kjisik arkkitehtien ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan työryhmään toisessa vaiheessa. Hänen mielestään suuri sairaala on ”metafora kaupungista”.
”Meidän ’kaupunkimme’ on puutarhakaupunki. Ison sairaalan problematiikka on kaupunkisuunnittelun problematiikkaa. Hierarkian, toiston ja variaation rooli on hirveän iso. Näin ison hankkeen hallittavuus edellyttää hyvin paljon modulaarisuutta, samojen yksiköiden toistoa ja niiden muunneltavuutta.”
Kareoja korostaa, että työryhmällä on ollut tavoitteena kodinomaisuus, turvallisuuden tunteen luominen sekä luontokontakti.
Keskuspuutarhan ja sisäpihojen rooli kuntoutumista auttavana tekijänä oli niin tärkeä, että pidemmät, pinta-alaltaan laajemmalle levittäytyvän rakennuksen sisäiset välimatkat koettiin siedettäviksi. Hannun Lounan mukaan sisäpihat olivat oleellisia myös tervehtymisen kannalta tärkeän luonnonvalon vuoksi.
”Siitä ei tule vain rakennus, vaan kuntouttava ympäristö”, Hannu Louna summaa.
Raatikka kiittelee Helsingin kaupunkia hyvästä tilaohjelmasta, joka ohjasi suunnittelua muun muassa siihen, että jokaisessa solussa, eli 16 potilaan yksikössä, oli oltava oma parveke ja ruokailutilat. Käytävienkin piti olla kolme metriä leveitä, mikä ei Raatikan mielestä ole kovin tavallista.
Kilpailuohjelman mukaan osan alueella olevista vanhoista sairaalarakennuksista sai purkaa uuden tieltä. Työryhmän lähtökohtana kuitenkin oli, että rakennukset säilytetään.
”Hyvässä kaupungissa on ajallisia kerroksia, ja tässä on nämä vanhimmat säilytetty näkyvästi ja keskeisesti osana aulaa,” Pentti Kareoja sanoo.
Hannu Lounan, Aino Raatikan, Mikko Sinervon ja Pentti Kareojan lisäksi suuren tekijäryhmän ydinriimiin kuului Trevor Harris.
1. palkinto
Puutarhat / Harris-Kjisik Arkkitehdit, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula -työryhmä, 2. vaiheen yhteistyökumppanina Ark-house Arkkitehdit.
2. palkinto
Malmikko / Arkkitehdit Tommila Oy
3. palkinto
Kylässä / JADA, MUUAN
Kunniamaininnat
Salvos / Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy
Verso / JKMM Arkkitehdit
Safa-tuomarit
Kirsi Korhonen, Ilkka Salminen
Tutustu kilpailun arvostelupöytäkirjaan Safan kilpailukalenterissa.