Kansainvälisen Europan-arkkitehtuurikilpailun suomalaiskohteiden voittajaehdotukset tulivat Espanjasta ja Saksasta. Molemmat kohteet sijaitsevat meren äärellä, toinen Vaasan Vaskiluodossa ja toinen Helsingissä.
Europan-arkkitehtuurikilpailun 17. kausi päättyi joulukuussa tulosten julkaisuun.
Europan on kansainvälinen kilpailu nuorille arkkitehdeille, jossa tällä kertaa oli mukana 51 kilpailukohdetta 12 eri Euroopan maassa. Suomesta kohteita oli kaksi: Vaasassa Vaskiluoto ja Helsingissä viiden saaren kokonaisuus itäisessä saaristossa.
Vaasan kilpailun voittivat espanjalaiset arkkitehdit Justo Diaz ja Quillermo Pozo ehdotuksellaan (Me)tsä. Helsingissä voittajaksi valittiin saksalaisarkkitehtien Benedikt Hartlin ja Maximillian Löschken työ Halailla luontoa.
Suomalaisia tekijöitä on löytynyt ulkomaisten kohteiden palkintosijoilta lähes kaikilla kausilla. Tällä kertaa suomalaisia suunnittelijoita sijoittui kakkoseksi tai kunniamaininnoille kotimaisissa kohteissa.
Arkkitehti Saara Kantele yhdessä hollantilaistaiteilija Paul Botin kanssa saivat toisen eli niin sanotun runner-up-palkinnon Helsingin kilpailussa ja Uki Arkkitehtien työryhmä Sampo Ojala, Sara Lähdesmäki, Milja Leinonen, Rebecca Maresia, Anna-Juulia Alaruikka ja Vlaudia Antao Vaasassa. Lisäksi arkkitehdit Eelis Leino ja Filip Neagu saivat Helsingin kilpailussa kunniamaininnan.
Vaasan kilpailun voittajaehdotuksen nimi (Me)tsä kuvaa projektin yhteisöllistä luonnetta. Kuva: Padd studio
Vaasan kilpailuun voittajaehdotuksen tehneet Justo Diaz ja Quillermo Pozo vastaavat haastattelukysymyksiin sähköpostitse Espanjasta. He kertovat, että Suomi on kiinnostanut heitä jo aiemmin rikkaan ja monipuolisen arkkitehtuurin sekä luonto- ja maisema-arvojen takia.
Molemmat ovat myös erityisen innostuneita asumiseen liittyvistä projekteista, joiden puitteissa voi suunnitella uusia yhteisöllisyyden tapoja ja tiloja.
Kilpailukohteena Vaasassa oli keskustan tuntumassa sijaitseva Vaskiluodon niemi, jota haluttiin kehittää asumiskäyttöön ja paremmin osaksi kaupunkia. Suunnittelualueena oli entisen hotellin tontti, leirintäalue ja aiemmin rannikkovartioston käytössä ollut satama-alue. Kilpailuohjelman mukaan tavoitteena oli luoda uusi asuinalue, jossa ”kestävä elämäntyyli ja monipuoliset asumisratkaisut kohtaavat luonnon ja merellisen maiseman”.
”Näiden yhdistelmä teki Vaasan kohteesta meille ideaalin”, arkkitehdit kertovat.
Diaz ja Pozo kertovat saaneensa idean työhönsä Vaskiluodon maisemasta ja metsäluonnon monimuotoisuudesta: metsä on jatkuvassa muutoksessa oleva organismi, jossa erilaiset lajit elävät yhdessä kestävästi. Heidän suunnitelmansa nimi, (Me)tsä, kuvaa arkkitehtien mukaan projektin osallistavaa, yhteisöllistä ja resilienttiä luonnetta.
Parivaljakko voitti myös toisessa Europan-kohteessa, Nalónin kaupungissa Espanjassa, ehdotuksella nimeltä Tide Builds – La Marea Construye. Tehtävänä oli suunnitella aiemmin hiilisatamana toimineen jokisuiston ennallistaminen ja osittainen asuttaminen.
”Nautimme molemmista tehtävistä. Yritämme aina suunnitella tiloja, joissa haluaisimme itsekin elää ja olla.”
Arkkitehdit ovat lapsuudenystäviä, ja heidän tiensä kohtasivat uudelleen Madridin teknillisessä korkeakoulussa. Valmistuttuaan he ovat työskennelleet erityisesti asumiseen liittyvien projektien parissa muun muassa Koreassa, Kiinassa ja Chilessä.
Helsingin kohteen Halailla luontoa -nimisen voittajaehdotuksen arkkitehtuuri on kevytrakenteista ja vain ”vieraana saarella”, ehdotuksen tekijä Benedikt Hartl kuvaa. Kuva: Opposite Office
Helsingin kohteen voittajaehdotuksen tekijän, saksalaisen Benedikt Hartlin mielestä edellytykset hyvän ja ekologisen arkkitehtuurin luomiseen ovat Skandinaviassa paremmat kuin Saksassa. Hän kokee, että Saksassa tiukka sääntely ja byrokratia jättävät vain vähän tilaa kokeiluille ja epätavanomaisille ratkaisuille.
”Tämä johtuu myös ajattelutapojen eroista. Meillä oli jo työpaja Helsingin kaupungin edustajien kanssa projektista ja olimme positiivisesti yllättyneitä ilmapiiristä ja rakentavasta keskustelusta”, Hartl kertoo sähköpostitse.
Helsingin kohteena oli viisi itäisen saariston saarta, Vartiosaari, Villinki, Pikku Niinisaari, Malkasaari ja Kotiluoto, joiden virkistys- ja retkeilykäyttöä kaupunki haluaa kehittää kestävästi. Tavoitteena oli luoda rantautumispaikoille ja saarilla tarvittaville rakennuksille yhtenäistä ja tunnistettavaa ilmettä, joka istuu maisemaan.
Hartl kertoo, että suunnittelutehtävän keskeisin kysymys oli, miten saada turisteille tarkoitettu rakenne istutettua maisemaan ja samalla säilyttää saarten koskematon luonto.
”Halusimme kunnioittaa luontoa mutta emme matkia sitä. Tarkoituksena oli koskea maahan vain kevyesti. Halusimme tehdä turisteille selväksi, että he ovat vain vieraana saarilla. Arkkitehtuurimme on kevytrakenteista eikä vahingoita luontoa, mutta on selvästi keinotekoista eli myös ’vieraana’ saarella”, Hartl summaa.
Benedikt Hartl on opiskellut Münchenin teknillisessä yliopistossa, Ardhin yliopistossa Tansaniassa ja Oslon Arkkitehtuurin ja suunnittelun korkeakoulussa. Valmistuttuaan hän työskenteli eri toimistoissa Münchenissa, Zürichissa ja Pariisissa kunnes perusti oman toimiston, Opposite Officen.
Hartl on herättänyt huomiota yhteiskunnallisesti kantaaottavilla kilpailuehdotuksillaan, joista tunnetuin on Lontoossa käyty kilpailu kohtuuhintaisista asumisesta. Hartlin toimiston suunnitelmassa Buckinghamin palatsi muutettiin sosiaalisiksi asunnoiksi.
Tarkoituksena oli koskea maahan vain kevyesti.
Kahden vuoden välein käytävän Europan-kilpailun ideana on tarjota mahdollisuuksia nuorille suunnittelijoille sekä vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja asuntosuunnitteluun Euroopan laajuisesti.
Jokainen osallistujamaa valitsee kilpailukohteensa itsenäisesti, mutta tehtävillä on yhteinen, kausittain vaihtuva kattoteema, joka liittyy eurooppalaisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen ajankohtaisiin kysymyksiin. Myös tuomaristot ovat maakohtaisia. Suunnittelijat voivat osallistua mihin tahansa kohteeseen kansallisuudestaan riippumatta, mutta kaikkien tiimiläisten on oltava alle 40-vuotiaita.
Suomessa Europan-kilpailua koordinoi Suomen arkkitehtiliiton alla toimivan Europan Finland -rahaston johtokunta, jonka pääsihteeri on Safan kilpailuasiantuntija Kirsti Rantanen ja puheenjohtaja arkkitehti SAFA Pia Sjöroos.
Europanin seuraavalle, 18. kaudelle, haetaan parhaillaan kilpailukohteita. Kauden pääteema on Re-sourcing, olemassa olevien resurssien käyttö ja kierrättäminen.
”Europan-kilpailu ratkoo todellisia 2020-luvun haasteita, kuten tasapainoilua rakentamisen ja luontokadon välillä ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia. Kaupunkien ja kohteiden edustajat ja suunnittelijat muodostavat usean tuhannen ammattilaisen verkoston, joiden kanssa on mahdollista käydä keskustelua tämän päivän mielenkiintoisimmista suunnittelukysymyksistä”, Sjöroos kuvaa.
Kilpailuaika on maalis–kesäkuu 2025, ja tulokset julkistetaan saman vuoden joulukuussa.
Tutustu Suomen Europanin 17. kauden tuloksiin europan.fi-sivulla. Kaikkien kohteiden tulokset löytyvät sivulta europan-europe.eu.