Veikko Malmion suunnittelema, Porin Leijonaverkkojen omistama 1960-luvun postitalo muutettiin mittavassa peruskorjauksessa nykyaikaiseksi toimistotaloksi.
Arkkitehtitoimisto Sarc+Sigge peruskorjasi arkkitehti Veikko Malmion suunnitteleman, vuonna 1967 valmistuneen Porin postitalon nykyaikaiseksi toimistorakennukseksi. Rakennus tunnetaan nyt Porin Leijonana ja sen käyttäjiä ovat valtion ja Porin kaupungin virastot.
Korjauksen työryhmään kuuluivat arkkitehti Tuomas Raappana, suunnitteluassistentti Joni Hautalahti ja sisustussuunnittelija Annika Korpela. Ryhmän vetäjänä ja kohteen pääsuunnittelijana toimi rakennusarkkitehti Antti Korpi.
Antti Korpi: ”Hankkeen tarkoituksena oli peruskorjata Porin Leijonaverkkojen omistama kiinteistö, jota Senaattikiinteistöt vuokraa eri toimijoille, ja suunnitella heille nykyaikaiset toimitilat kiinnittäen erityistä huomiota toimivuuteen, kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja viihtyisyyteen. Työ käynnistyi vuonna 2021 ja korjaus valmistui aikataulun mukaisesti tämän vuoden alussa.
Kuntokartoituksissa rakennuksen kunto oli todettu hyvin välttäväksi ja ongelmia oli paljon, mutta kiinteistönomistaja valitsi korjaamisen rakennuksen purkamisen sijaan. Ympäristönäkökulmasta on kestävämpää korjata kuin purkaa ja saimmekin säilytettyä vanhan rakennuksen runkoelementtien sisäkuoret sekä välipohjat. Vastaan tuli kuitenkin monia yllätyksiä ja paljon jouduttiin myös purkamaan.
Arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema Porin postitalo valmistui vuonna 1967. Nykyinen rakennuksen omistaja valitsi korjaamisen purkamisen sijaan. Kuva: Arkistokuva
Tärkeä lähtökohta työlle oli säilyttää rakennuksen hahmo Porin kaupunkikuvassa sekä kunnioittaa talon alkuperää. Suunnitelmassa korostettiin 1960-luvulle tyypillisiä piirteitä kuten julkisivujen nauhamaisuutta. Korjaus sai myös näkyä, sillä kyseessä oli niin mittava remontti.
Korjauksen myötä valtion ja Porin kaupungin eri virastot sijoittuvat keskitetysti saman katon alle. Rakennukseen tehtiin toimistotilojen lisäksi erilaisia asiakaspalvelu-, neuvottelu- ja vetäytymistiloja. Sieltä löytyy jopa siviilivihkimiseen tarkoitettu tila, joka voidaan liukuvien seinien ansiosta ottaa toiseen käyttöön. Liikuteltavat väliseinät tuovat rakennuksen käyttöön joustavuutta.
Porrashuoneen ylimpään kerrokseen suunnittelimme katselutasanteen, josta avautuvat hienot näkymät Keski-Porin kirkolle, kirkkopuistoon ja Kokemäenjoen toiselle puolelle, entisen puuvillatehtaan alueelle. Yläkerran työkahvila on kaikkien talon toimijoiden yhteisessä käytössä, ja kahvilaan menijät pääsevät päivän mittaan nauttimaan ympäröivistä maisemista.
Rakennuksen yläkerrasta löytyy kaikkien talon toimijoiden yhteinen työkahvila.
Hanke oli äärettömän mielenkiintoinen mutta myös haastava. Kohde sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä kauppatoria, mikä piti ottaa huomioon erityisesti työmaavaiheessa.
Hankalin ja työllistävin haaste oli kuitenkin rakennuksen matala kerroskorkeus. Näimme tavattoman paljon vaivaa, että uusi talotekniikka saatiin sovitettua ja piilotettua tavoiteltuun huonekorkeuteen. Käytimme lähes kaikki olemassa olevat keinot, jotta tila saataisiin riittämään.
Vanhat rakennukset eivät koskaan ole ihan suoria ja vinouden häivyttäminen näkyvistä vaati miettimistä. Esimerkiksi porrashuoneen korkea ikkuna suunniteltiin katkaisemaan julkisivussa kulkevat saumalinjat, sillä muuten talon ympäri kiertävien linjojen päät eivät kohtaisi toisiaan.
Työmaalla yllätyksiä nousi esiin koko ajan. Esimerkiksi julkisivua purkaessa raudoitukset tulivat paikoitellen näkyviin ja betonipintaa jouduttiin kasvattamaan, jotta raudat saatiin suojattua. Täytyy antaa myönteistä palautetta kumppaneille ja suunnittelutiimille, sillä kaikkien hermo piti ja jaksoimme puristaa loppuun saakka jatkuvista yllätyksistä huolimatta.
Näimme tavattoman paljon vaivaa, että uusi talotekniikka saatiin sovitettua ja piilotettua tavoiteltuun huonekorkeuteen.
Katutason valoisa asiakaspalvelutila on kahden kerroksen korkuinen. Infosta asiakkaat ohjataan eteenpäin oikeaan paikkaan.
Mielestäni onnistuimme hyvin rakennuksen tilaratkaisuissa ja kaupunkikuvallisessa istutuksessa. Kaikkien hienoin tila rakennuksessa on katutason kahden kerroksen korkuinen asiakaspalvelutila, jonka komea lasipinta tekee tilasta valoisan ja ihmiset näkevät sisään ja ulos.
Hanke opetti valtavan paljon. Työpöydälleni tulee harvoin töitä, joissa olisi mukana näin isoa ryhmää tekijöitä eri tahoilta. Opin paljon myös 1960-luvun rakentamisesta ja korjauksen urakkamuodoksi valittu projektinjohtopalvelu oli itselleni uusi tuttavuus. Sain hankkeesta monenlaisia kokemuksia ja paljon uusia ystäviä.”
Antti Korpi johtaa tällä hetkellä tiimiä, joka suunnittelee lääketeollisuuden tuotantorakennuksia Turkuun, Espooseen, Hankoon ja Saloon.