PES-Arkkitehtien menestystä Kiinassa selittävät paitsi oma toimisto Shanghaissa myös suomalainen suunnittelumentaliteetti, sanoo useita merkittäviä kulttuurirakennuksia Kiinaan suunnitellut Silvennoinen.
”Täällä on aina kiva käydä, koska tämä on jotenkin niin onnistunut”, sanoo arkkitehti Tuomas Silvennoinen, kun tapaamme Jätkäsaaren Länsiterminaalilla.
Silvennoinen on PES-arkkitehtien suunnitteleman rakennuksen pääsuunnittelija. Vuonna 2017 valmistunut Länsiterminaali on voittanut useita palkintoja, muun muassa Vuoden Teräsrakenne ja Vuoden valaistuskohde -palkinnon sisävalaistussarjassa.
Terminaalirakennuksessa kävellessä ymmärtää hyvin, miksi sen ansiot on huomioitu. Valaistus on suunniteltu niin, että se korostaa matkustajan reittiä läpi terminaalin. Matkustajan polkua valaisevat esimerkiksi valonauhat liukuportaissa ja kaiteissa. Kaiken viimeistelee luonnonvalo.
Silvennoinen palkittiin vuonna 2019 Vuoden Lasirakentajana, ja lasi elementtinä pääseekin terminaalirakennuksessa hienosti oikeuksiinsa. Aurinkoisena päivänä sisäänkäynnin yllä oleva lasiseinä heijastaa rakennuksen kattoon aaltomaista kuviota. Yläikkunasta pilkottaa satamassa odottavan Tallinnan laivan piippu.
Tilan avaruus ja ennakoitavuus ovat Silvennoisen mukaan juuri lasirakentamisen etuja.
”Matkustajat näkevät koko ajan, mikä on matkan seuraava vaihe.”
Jätkäsaaren Länsiterminaalissa näkyvä huolellinen tapa tehdä töitä on Silvennoisen mukaan yksi tekijä, mikä selittää PES-Arkkitehtien menestystä Kiinassa.
”Kiinassa tehdään isoja asioita niin nopeasti, että laadukkaiden suunnitelmien tekeminen on haasteellista. Me pystymme tiiviillä porukalla tekemään asiat huolellisesti ja viemään hankkeet läpi suomalaisella suunnittelumentaliteetilla. Se on meille kilpailuissa varmasti suuri etu.”
Kesäkuussa PES-Arkkitehdit voitti Nanchangin teatteri- ja taidetalon kutsukilpailun. Silvennoinen on kohteessa pääsuunnittelijana. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Tällä hetkellä Kiinassa suunnitellaan paljon juuri kulttuurirakennuksia.
”Kiinassa rakennetaan uusia, isoja alueita, joilla voi asua miljoona ihmistä. Kulttuurirakennukset lisäävät asuinalueiden vetovoimaa”, Silvennoinen kertoo.
Näyteikkuna Kiinan kehitykseen
PES-Arkkitehdit on suunnitellut Kiinaan useita kymmeniä rakennuksia vuodesta 2004 alkaen. Toteutuneista kohteista merkittävimpiä ovat Wuxin oopperatalo (2012), Icon Yunduan Tower Chengdussa (2017) ja Fuzhoun taide- ja kulttuurikeskus (2018). Pieni klubirakennus Shanghaissa oli ensimmäinen toteutunut kohde, ja se valittiin Arkkitehtuurimuseon vuoden 2006 suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaukseen.
PES-Arkkitehdeilla on ollut Kiinassa oma toimisto vuodesta 2010 alkaen. Shanghaissa sijaitsevassa toimistossa työskentelee tällä hetkellä yhdeksän ihmistä.
”Jos meillä ei olisi omaa toimistoa Kiinassa ja siellä kiinalaisia työntekijöitä, olisi toiminta Kiinassa huomattavasti vaikeampaa. Kilpailuissa palkkiot ovat usein suuria, mutta palkintorahojen saamiseen voi liittyä haasteita. Se saattaa venyä hyvinkin pitkäksi prosessiksi.”
Elokuussa toimisto voitti sukellusvenemuseon kutsukilpailun. Museo tulee Shanghaihin, Huangpu-joen rannalle, aivan PES-Arkkitehtien Kiinan toimiston läheisyyteen. Kiehtova projekti etenee suunnitellusti, ja sen on määrä valmistua vuoteen 2023 mennessä.
”Museo rakennetaan ison satama-altaan päälle, jonne uitetaan valtava sukellusvene. Näyttelytilaa on pari tuhatta neliötä, ja lisäksi sinne tulee ravintola, kauppa ja kattoterassi.”
Kiinan hankkeista mielenkiintoisimmaksi Silvennoinen mainitsee 192-metrisen Icon Yunduan -pilvenpiirtäjän. Se oli Kiinan mittakaavassa pitkä projekti, joka kesti vuodesta 2009 vuoteen 2017 saakka. Projekti tarjosi näyteikkunan Kiinan kehitykseen aikana, jolloin siellä on tapahtunut merkittävää aineellista ja henkistä kehitystä.
”Tein töitä kahden nuoren kiinalaisen arkkitehdin kanssa ja pääsin seuraamaan heidän elämäänsä läheltä. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka 23-vuotiaasta tulee kolmekymppinen arkkitehti, seurata urakehitystä ja sitä, kuinka hän ostaa oman asunnon ja alkaa käydä ulkomaan lomilla esimerkiksi Balilla.”
Aikataulut tiukkoja
Antoisinta Kiinaan suunnittelussa on Silvennoisen mukaan se, että Suomessa ei tarjoudu tilaisuutta suunnitella vastaavia kohteita. Suurin ero on siinä, että Kiinassa kaikki on suurempaa ja aikataulut tiukempia.
”Suunnittelun perustematiikka on kuitenkin sama. Yksi merkittävä ero on tietysti se, että Suomessa teemme kaiken alusta loppuun asti itse, mutta Kiinassa meillä on aina yhteistyökumppani, joka tekee alussa vähän, mutta lopussa hyvin paljon.”
Jos meillä ei olisi omaa toimistoa Kiinassa ja siellä kiinalaisia työntekijöitä, olisi toiminta Kiinassa huomattavasti vaikeampaa.
Joskus haasteita saattaa tulla juuri siksi, että projekti alkaa loppuvaiheessa mennä sellaiseen suuntaan, johon arkkitehdit eivät olisi sen toivoneet lähtevän. Projekti ikään kuin karkaa heidän käsistään, eikä tilanteeseen voi aina vaikuttaa. Haasteita aiheuttavat ajoittain esimerkiksi tilaajan tekemät yllättävät ehdotukset.
”Suunnittelemme tällä hetkellä Kiinaan oopperataloa. Viime viikolla tilaaja ilmoitti, että hän haluaisi kääntää oopperataloa yhdeksänkymmentä astetta. Me taas emme halua. Suomessa tällainen keskustelu olisi täysin absurdi. Kiinassa se taas voi olla yksi iltapäivän puheenaiheista, joka sitten jää piinaamaan viikoiksi.”
Rakentamisen laatu on Silvennoisen mukaan parantunut Kiinassa merkittävästi. Myös ympäristönäkökulma otetaan nykyisin paremmin huomioon.
”Meillä on alusta asti ollut siellä selkeä agenda, että ympäristökysymyksiä ja kestävyyden teemoja suunnittelussa on pidettävä esillä.”
Myös työolot ja ihmisoikeuskysymykset nousevat väistämättä mieleen, kun puhutaan Kiinasta ja rakentamisesta. Silvennoinen toivoo, että Kiinassa toimivat länsimaiset arkkitehdit tukisivat omalla työllään ja ratkaisuillaan myönteisiä kehityssuuntia.
”Voimme pitää huolta siitä, että toimistossamme on hyvät työolosuhteet. Huolehditaan laadukkaasta ympäristöstä ja tehdään ratkaisuja, jotka ovat ihmisiä arvostavia ja kestäviä.”
Kansainvälinen työtapa
Silvennoinen opiskeli arkkitehdiksi laman aikana. Koska Suomessa ei ollut tarjolla sopivia harjoittelupaikkoja, hän lähti Berliiniin. Siellä hän työskenteli Josef Paul Kleihuesin toimistossa, jossa hän pääsi osallistumaan taidemuseo Hamburger Bahnhofin suunnitteluun.
”Varmaan aika monella ne ensimmäiset työpaikat määrittävät jollain tavalla sen, mihin alkaa arkkitehtina suuntautua. Jo Saksassa omaksuttu kansainvälinen tapa tehdä töitä jatkui Pekan toimistossa.”
Silvennoinen aloitti Pekka Salmisen perustamassa PES-Arkkitehdit-toimistossa vuonna 1995. Salminen on ollut yksi merkittävä vaikuttaja työuralla.
”Pekalta olen oppinut peräänantamattomuutta, laatutietoisuutta ja rakenteellista ajattelua.”
Silvennoinen on toiminut vuodesta 2002 PES-Arkkitehtien osakkaana ja suunnittelujohtajana. Kiinaan toimisto alkoi suuntautua vuonna 2003, kun suhdeverkostoja sinne alkoi avautua. Ensimmäinen suunnittelutyö oli hotelli sittemmin koko maailman tuntemaksi tulleessa Wuhanissa.
”Opimme silloin kantapään kautta, millaisia ongelmia Kiinassa voi tulla arkkitehdin työssä vastaan. Alkaen siitä, että suunnitellaan väärälle tontille väärässä mittakaavassa päätyen siihen, että suunnitelmaa ei koskaan ole ollut aikomustakaan rakentaa meidän kanssa, vaan tarkoituksena on vain kerätä ideoita.”
Tulevaisuudessa Silvennoinen toivoisi, että PES-Arkkitehtien toiminta Kiinassa olisi vähemmän seikkailuja ja enemmän vakaata suunnittelutyötä. Suomessa häntä innostavat suuret, Helsinki Gardenin kaltaiset hybridihankkeet, joihin liittyy koko elämisen kirjo.
”Niistä on tarkoitus tehdä paikkoja, joissa kaupunkikulttuuri kukoistaa, mutta missä ihmiset myös asuvat ja tekevät töitä. Kaupungin keskustan käsite laajenee kun rakennetaan keskittymiä, joissa on elämää ympäri vuorokauden.”
Vaikuttava arkkitehtuuri yhdistää taitavasti eri näkökulmia ja mittakaavoja, Silvennoinen pohtii. Tästä syystä hän kertoo ihailevansa erityisesti Eero Saarisen töitä.
”Hänen töissään yhdistyy hienolla tavalla suuri mittakaava ja herkkyys. Mielestäni herkkyyden säilyttäminen on sellainen päämäärä, johon arkkitehdin pitäisi aina pyrkiä.”