Helsingin edelläkävijäroolia kehittämässä – haastattelussa Hanna Harris

Helsingin kaupungin designjohtaja Hanna Harris haluaa lisätä tietoisuutta muotoilun ja arkkitehtuurin merkityksestä ja ottaa asukkaat mukaan kehittämään kaupunkia.

Siirryit Helsingin kaupungin designjohtajaksi Arkki­tehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtajan tehtävistä. Mikä designjohtajan työssä kiinnosti?

Minulla on työhistoriaa sekä arkkitehtuurin että designin ­parissa. Tunnen molemmat kentät hyvin ja pidän niitä erittäin merkittävänä asiana meidän elämällemme, hyvinvoinnillemme ja arjellemme. Designjohtajan työssä ne yhdistyvät.

Minulla on myös kaupunkitutkimustaustaa, ja olen aina ­ollut kiinnostunut kaupunkien kehittyksestä ja niiden roolista maapallolla. Kaupunkien toiminta on potentiaalisesti hyvin vaikuttavaa. Niissä yhdistyvät globaalit haasteet ja paikalliset ratkaisut esimerkiksi ilmastokysymysten suhteen.

Kolmas syy liittyy työn luonteeseen. Designjohtajan työn punaisena lankana on verkostojen rakentaminen, erilaisten ideoiden ja ihmisten yhdistäminen sekä eri tahojen identifioiminen asioiden liikkeelle laittamiseksi. Toisin sanoen työni on sellaisten paikkojen ja tekojen hakemista, joissa arkki­­­tehtuuria ja designia hyödynnetään ja niiden merkitys tehdään näkyväksi.

Olet toiminut designjohtajana vuoden. Mitä ensimmäiseen vuoteen on kuulunut?

Aloitin samalla viikolla kun koronavirusepidemia saapui Suomeen, joten olen joutunut tekemään asioita eri tavalla kuin olin suunnitellut tutustuessani lähes 40 000 työntekijän organisaatioon kokonaan etänä. Vastaanotto on kuitenkin ollut ­hyvä, asian tärkeys on nähty.

Aluksi käytimme paljon aikaa designjohtajan toimenkuvan suunnitteluun. Painopisteiksi valikoituivat ensinnäkin muotoilun hyödyntäminen Helsingin palveluiden ja oman toiminnan kehittämiseksi eli niin sanottu kaupunkimuotoilu. Helsinki on ensimmäisiä kaupunkeja, joissa tällaista tehdään, joten kaupunkimuotoilussa olemme edelläkävijän roolissa. 

Muita painopisteitä ovat Helsingin kansainvälisen profiilin vahvistaminen arkkitehtuuri- ja designkaupunkina sekä parem­man kaupunkilaiskokemuksen luominen erityisesti rakennetun ympäristön ja julkisen kaupunkitilan näkökulmasta.

Olen työskentellyt tiiviisti myös arkkitehtuuripolitiikan parissa. Archinfon toiminnanjohtajana olin mukana käynnistämässä valtakunnallista arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa, joka luovutettiin ministereille alkuvuodesta. Helsingin oman arkkitehtuuriohjelman loppuun saattaminen on siirtynyt vastuulleni.

Yhdessä kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuuripuolen toimijoiden kanssa olemme kartoittaneet  arkkitehtuuri- ja muotoilu­oppimisen hyödyntämistä Helsingin kouluissa.

Kansainväliset kumppanit ja media ovat alusta asti olleet hyvin kiinnostuneita Helsingin tekemisistä muotoilun ja arkkitehtuurin saralla.

Kansainväliset kumppanit ja media ovat alusta asti olleet hyvin kiinnostuneita Helsingin tekemisistä muotoilun ja arkkitehtuurin saralla. Työhöni on kuulunut paljon haastatteluja ja esiintymisiä kansainvälisissä tapahtumissa.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan Helsingin pyrkimyksenä on vahvistaa kansainvälistä profiiliaan muotoilun suurkaupunkina. Miten tämä onnistuu?

Selkein esimerkki parin viime vuoden ajalta on ollut keskustakirjasto Oodi. Se on itsessään monen tason menestystarina niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Arkkitehtitoimisto ALAn arkkitehtuuri on palkittua, Oodin konseptointiin on liittynyt valtava määrä yhteissuunnittelua kaupunkilaisten ja kirjastolaisten kanssa ja osana Oodia on kehitetty myös kirjaston henkilökunnan työskentelytapoja. Yksittäinen lippulaivateko on vahvistanut koko kirjastolaitosta lisäämällä kirjastojen käyttöä ja tuomalla niihin uusia käyttäjäryhmiä. 

Tulevaisuudessakin tarvitsemme näkyviä lippulaivatekoja, ovat ne sitten väliaikaisia tai pysyviä. Tarvitsemme satsauksia niin kaupungin keskustaan kuin koko kaupunkiin, sekä paikallisiin toimijoihin että kaupungin moniin keskuksiin. Tässä arkkitehtuurilla ja designilla on merkittävä rooli. Helsingissä on käynnissä paljon täydennysrakentamista ja lukuisia raideinvestointeja, muun muassa kaupunkiuudistusalueilla. On tärkeää suunnitella tulevaa myös yhdessä asukkaiden ja käyttäjien kanssa.

Erinomainen esimerkki paikallisten osallisuudesta on muutama vuosi sitten valmistunut Maunula-talo, jossa asukkaat ovat yhdessä arkkitehtitoimisto K2S:n kanssa olleet vahvasti mukana talon suunnittelussa ja nyt sen toiminnassa.

Mitä itse arvostat Helsingissä arkkitehtuurin ja designin osalta?

Helsingissä monikerroksinen rakennettu kaupunki ja sen vireä kulttuurielämä ja palvelut yhdistyvät arjen toimivuuteen ja luonnon läheisyyteen. Asun itse Itä-Helsingissä, jossa arvostan sitä, että voin nauttia kaupunkikuvallisesti sympaattisesta, hyvien palvelujen 1960-luvun esikaupunkialueesta ja kuitenkin liikkua helposti metrolla kaupungin keskustaan. Samalla ulottuvillani on upea lähiluonto ja ennen kaikkea ainutlaatuinen meri.

Helsingissä satsataan koko ajan lisää rantareittiverkostoon ja siihen, että mahdollisimman monella on pääsy rantaan. Täällä on myös paljon lähimetsiä ja luonnonsuojelualueita. Tällaista ei monella muulla pääkaupungilla ole tarjota.

Työsi Helsingin designjohtajana kestää vuoteen 2024 saakka. Mitä tavoitteita sinulla on kaudellesi?

Tavoitteeni on, että muotoilun ja arkkitehtuurin merkitys ymmärretään entistä vahvemmin ja olemme pystyneet paitsi tuottamaan ja vaalimaan korkeatasoista arkkitehtuuria ja muotoilua myös kehittämään rakenteita ja paikkoja tämän tavoitteen edistämiseksi. 

Tulevaisuutemme rakentamisessa arkkitehtuurin ja muotoilun rooli on keskeinen.

Tulevaisuutemme rakentamisessa arkkitehtuurin ja muotoilun rooli on keskeinen. Kaupungeissa mietitään, millaista kaupunkielämä on pandemian jälkeen. Samalla on ratkaistava ilmastokriisi. Siihen liittyy valtavasti kysymyksiä: miten asumme, olemme yhdessä, liikumme, työskentelemme, kulutamme ja rentoudumme.

Ihmisillä on tällä hetkellä selvästi tarve olla mukana kehittämässä kaupunkejaan ja ymmärtää niiden suunnitteluprosesseja. Se on asia, jota haluan Helsingissä edistää.