Hallitus on hahmotellut suuntaviivat sille, miten uuteen rakentamislakiin suunniteltuja muutoksia eli niin sanottua korjaussarjaa lausuntokierroksen jälkeen muokataan.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on muuttamassa edellisen hallituksen hyväksymää lakia yli kahdenkymmenen pykälän osalta. Lausuntoja muutosehdotuksista annettiin yhteensä 279.
Suomen arkkitehtiliitto oli yksi lausunnonantajista. Joitakin Safan lausunnossaan esiin nostamista asioista on huomioitu uusissa linjauksissa, monia ei.
Lausuntoyhteenvetoa ja hallituksen linjauksia vertaamalla käy ilmi, että etenkin rakennusteollisuus ja elinkeinoelämä ovat saaneet ehdotuksiaan läpi. Tällaisia ovat muun muassa materiaaliselosteen muuttaminen rakennustuoteluetteloksi ja hiilijalanjälkilaskelman siirtäminen rakennuslupavaiheesta loppukatselmuksen yhteyteen.
Sen sijaan purkamista ollaan helpottamassa ja valitusoikeuksia rajoittamassa huolimatta järjestöjen, museoiden, ely-keskusten, kuntien ja maakuntien vastustuksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan valitusoikeutta on rajattu paitsi perustelematta myös epäjohdonmukaisesti, ja eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huomiota esityksen ongelmallisuuteen muun muassa perustuslain osallistumisoikeuden kannalta.
Kunnat puolestaan varoittavat ehdotettujen muutosten lisäävän niiden työtä ja nostavan kustannuksia ja muun muassa rakennuslupamaksuja.
Kokosimme alle joitakin keskeisiä rakentamislakiin esitettäviä muutoksia.
Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin.
Rakentamislain on määrä astua voimaan 1.1.2025, mutta erityisesti kunnat ovat olleet huolissaan vaatimuksesta käsitellä rakentamisluvat kolmessa kuukaudessa. Myös osa rakennusten hiilijalanjäljen laskemiseen liittyvistä yksityiskohdista on vielä auki.
”Siirtymäajat ovat tarpeellisia”, Safan puheenjohtaja Asko Takala sanoo. ”Pitää kuitenkin olla varovainen, ettei seurauksena ole villiä länttä, kun ei ole tietoa siitä, minkä säädösten mukaan siirtymäajalla toimitaan.”
Lisäksi itse käsittelyaikatakuun toimivuuteen liittyy vielä kysymyksiä.
”Jos kuntien resursseja ei samaan aikaan lisätä, voi käydä niin, että hylättyjen hakemusten määrä lisääntyy. Lupia saatetaan myös myöntää entistä enemmän ehdollisina.”
Tällöin rakentamista ei luvasta huolimatta voi aloittaa ennen kuin vaaditut lisäselvitykset on tehty. Se ei välttämättä lyhennä prosessia vaan ainoastaan jakaa sen osiin, Takala pohtii.
Kolmen kuukauden käsittelyaikaan on kuitenkin lausuntokierroksen jälkeen tulossa lievennys, jonka mukaan poikkeuksellisen vaativien kohteiden lupien käsittelyaika on kolmen sijaan kuusi kuukautta.
Hiilijalanjälkilaskelma vaaditaan vasta rakennuksen valmistuttua.
Uuden rakentamislain mukaan rakentamislupavaiheessa on toimitettava laskelma rakennuksen hiilijalanjäljestä. Korjaussarjan lausuntokierroksen jälkeen tämä on muuttumassa niin, että laskelma tulee toimittaa vasta rakennuksen loppukatselmuksen yhteydessä.
Muutosta on ajanut etenkin rakennusteollisuus, jonka mukaan hiilijalanjälkeä on vaikea laskea ennen kuin rakennus on valmis.
Alkuperäisen muotoilun kannattajat puolestaan vertaavat hiilijalanjälkilaskelmaa kustannuslaskelmiin. Myös ne pitää tehdä jo suunnitteluvaiheessa, vaikka lopulliset kustannukset selviävät vasta rakennuksen valmistuttua. Näin monet rakennuttajat nyt jo toimivatkin, samoin kuin Helsingin kaupunki, joka edellyttää uusilta kerrostalohankkeita hiilijalanjälkilaskelmaa osana rakennuslupahakemusta.
Laskelman siirtäminen loppuvaiheeseen pelätään myös heikentävän sen ohjausvaikutusta. Jos sallittu jalanjälki ylittyy, sitä on vaikea enää rakennuksen valmistuttua korjata.
Asko Takala ei silti suorilta käsin vastusta muutosta.
”Näin toimitaan myös esimerkiksi Ruotsissa. Ajatuksena varmasti on ollut, että halutaan tietää millainen jalanjälki oikeasti on. Varsinkin isoissa hankkeissa, joissa tulee paljon osakilpailutuksia ja muita muutoksia, hankkeen materiaalikoostumus voi muuttua aika paljonkin matkan varrella.”
Toisaalta jos laskelmaa ei tarvitse tuottaa heti alussa, suunnittelijalle jää entistä isompi vastuu seurata hiilijalanjälkeä hankkeen edetessä ja huolehtia, ettei raja-arvo ylity, Takala toteaa.
”Ja entä sitten kun rakennus on valmis, eikä saavutakaan määritettyä hiilijalanjälkeä? Tarvitaan myös toimiva sanktiomenetelmä.”
Siitä Takala on harmissaan, että laajennukset, korjaukset ja pientalot jätettiin hiilijalanjälkilaskennan ulkopuolelle. Korjausrakentamisen osalta perusteena esitettiin, ettei siihen ole selkeää menetelmää.
Takala ei niele selitystä.
”Valistuneet toimijat tekevät sitä nyt jo, esimerkiksi kun vertaillaan korjaamista, purkamista ja uudisrakentamista. Eli kyllä se on mahdollista. Jos haluamme toimia esimerkillisesti globaalilla tasolla ja oikeasti kannustaa suunnittelijoita ja tilaajia toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti, kyllähän meidän pitää ottaa tämä homma hanskaan.”
Toisaalta yli tuhannen neliön hallit ja varastorakennukset siirrettiin lausuntokierroksen jälkeen takaisin raja-arvosääntelyn piiriin.
Raja-arvot erityyppisten rakennusten hiilijalanjäljille määritellään todennäköisesti ensi vuoden kesällä annettavassa asetuksessa.
Entä sitten kun rakennus on valmis, eikä saavutakaan määritettyä hiilijalanjälkeä? Tarvitaan myös toimiva sanktiomenetelmä.
Materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi.
Uuden rakentamislain mukaan rakentamislupaan on liitettävä materiaaliseloste eli raportti siitä, mitä materiaaleja rakennuksessa aiotaan käyttää. Sen tarkoituksena on edistää kiertotaloutta kokoamalla tietoa siitä, mitä materiaaleja ja miten paljon rakennetussa ympäristössä liikkuu. Tietoa materiaaleista tarvitaan myös rakennusten hiilijalanjäljen laskemiseen.
Korjaussarjan lausuntokierroksen jälkeen lakia ollaan muuttamassa niin, että materiaaliseloste jää pois ja sen tilalle tulee rakennustuoteluettelo. Muutosta on ajanut etenkin rakennusteollisuus.
Muutoksen vastustajien mukaan tuoteluettelo ei ole yhtä informatiivinen kuin materiaaliseloste.
”Onhan tämä kiertotalouden näkökulmasta tietynlainen heikennys. Tuoteluettelo voi palvella yhdenlaista kierrätystä, mutta se ei näytä koko kuvaa. Se ei myöskään kannusta kehittämään rakennustuotteita vähähiilisemmiksi, toisin kuin materiaaliseloste, mikä on tappio niille materiaali- ja tuotetoimittajille, jotka tällaista kehitystyötä jo tekevät.”
Samoin kuin aiemmin materiaaliseloste, myös rakennustuoteluettelo tulee toimittaa rakentamislupaa haettaessa. Rakennusteollisuus on tosin jo vaatinut, että sekin pitäisi siirtää vasta lopputarkastuksen yhteyteen.
Purkamista helpotetaan.
Uuden rakentamislain purkamiseen liittyviä pykäliä ehdotettiin korjaussarjassa muutettaviksi niin, että purkamisluvan saamisesta tulee aiempaa helpompaa. Myös suojeltujen rakennusten purkaminen helpottuu. Safa ja monet muut järjestöt ovat vastustaneet muutosta muun muassa ilmastosyistä ja rakennusperinnön säilymisen näkökulmasta.
Lausuntokierroksen jälkeen purkamisehtojen helpotuksiin tehtiin joitakin pieniä tiukennuksia, kuten muutettiin asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamisen edellytyksiä luettelevaan kohtaan tai-sana ja-sanaksi. Se tarkoittaa, että yhden ehdon sijaan useampien ehtojen tulee täyttyä luvan saamiseksi, mitä Takala kiittää pienenä parannuksena.
Pääsääntöisesti purkaminen tulee kuitenkin rakentamislakiin tehtävien muutosten myötä olemaan helpompaa kuin nykyisin.
Valitusoikeutta rajoitetaan.
Samalla kun purkamista helpotetaan, valittamisesta tehdään entistä vaikeampaa.
Uudesta rakentamislaista poistettiin tällä hetkellä voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva kansalaisten valitusoikeus rakentamis- ja purkamisluvista. Valittaa saisivat kuitenkin rakennetun ympäristön parissa työskentelevät järjestöt ja ely-keskukset, Museovirasto ja maakuntamuseot.
Korjaussarjassa hallitus poisti valitusoikeuden järjestöiltä ja rajoitti ely-keskusten ja museoiden valitusoikeutta. Lausunnoissa tästä olivat museoviraston, ely-keskusten, järjestöjen ja joidenkin kuntien ohella huolissaan eduskunnan oikeusasiamies, hallinto-oikeudet, oikeusministeriö ja tuomioistuimet.
Hallitus aikoo kuitenkin pitää valitusoikeuksien kaventamisesta kiinni.
”On harmi, että tämä aiotaan viedä läpi. Olin vähän yllättynyt, että oikeustoimijoiden esittämillä vakavilla huomioilla ei ollut vaikutusta”, Takala sanoo.
Jos valitusoikeuksien kaventaminen menee läpi, kaavoituksesta tulee suojelun ja säilyttämisen kannalta entistä tärkeämpää, Takala toteaa. Kaavoitusta säätelevään uuteen alueidenkäyttölakiin ei toistaiseksi näyttäisi olevan tulossa vastaavia rajoituksia.
”Alueidenkäyttölain uudistusta onkin nyt seurattava tästä näkökulmasta erityisen tarkasti.”
Pääsuunnittelijan kelpoisuutta ei määritellä laissa.
Nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritetty pääsuunnittelijalle kelpoisuusvaatimukset, joiden mukaan pääsuunnittelijan on käytännössä oltava vähintään yhtä pätevä kuin hankkeen vaativimmassa tehtävässä toimiva suunnittelija.
Uudesta laista kohta on poistettu.
”Olemme tästä huolissamme. Riskinä on, että pääsuunnittelijan toimintaedellytykset heikkenevät merkittävästi samalla kun tehtävät ja vastuut vain lisääntyvät”, Takala sanoo.
Alkuperäinen maankäyttö- ja rakentamislaki tulee jakautumaan kuuteen lakiin, joita valmistellaan limittäin. Grafiikka: Kaarina Tammisto
Taustaa: Rakentamislain korjauskierrokset jatkuvat
- Tällä hetkellä voimassa oleva rakentamista säätelevä laki on maankäyttö- ja rakennuslaki. Se astui voimaan vuonna 2000.
- Lakia alettiin uudistaa vuonna 2018, ja se jaettiin myöhemmin rakentamista ja alueidenkäyttöä säänteleviksi laeiksi.
- Sanna Marinin (sd.) hallitus sai rakentamislain valmiiksi ja se hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuonna 2023. Sen oli määrä astua voimaan vuoden 2025 alussa.
- Petteri Orpon (kok.) hallitus otti hyväksytyn lain uudelleen käsittelyyn loppuvuodesta 2023 ja teki siihen muutoksia, joita se kutsuu korjaussarjaksi.
- Korjaussarjasta sai jättää lausuntoja alkuvuodesta 2024. Niiden jälkeen hallitus linjasi muutoksista, joiden perusteella se tekee uuden lakiesityksen eduskunnalle.
- Myös rakentamislain asetuksia valmistellaan parhaillaan, samoin kuin uutta alueidenkäyttölakia.
- Ensi vuonna on aloitettava jälleen uusi ”korjaussarja”, kun rakentamislaki pitää muokata vastaamaan EU:n uudistettua energiatehokkuusdirektiiviä, joka hyväksyttiin huhtikuussa.
Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/24.
