Arkkitehtineuvosto pyrkii parantamaan arkkitehtien työoloja sekä vaikuttamaan lainsäädäntöön EU-tasolla. Schagemann avaa Arkkitehtiuutisten haastattelussa monille tuntemattoman kattojärjestön toimintaa.
Useimmat suomalaiset arkkitehdit tuskin tulevat ajatelleeksi, että Euroopan arkkitehtineuvostolla (Architect’s Council of Europe eli ACE) olisi suurtakaan vaikutusta heidän päivittäiseen työhönsä. Myös järjestön puheenjohtaja, saksalainen Ruth Schagemann myöntää, että ACE on varsin kaukana riviarkkitehdin arjesta.
”Heidän pitää kamppailla eri asioiden parissa, esimerkiksi miten tekoäly tulee vaikuttamaan suunnitteluun.”
Vuonna 1990 perustetulla ja Brysselissä päämajaansa pitävällä ACE:lla on jäseninään 51 organisaatiota 35:stä Euroopan maasta. Suomesta on mukana Safan lisäksi Arkkitehtitoimistojen liitto ATL. Järjestöllä on lisäksi tarkkailijajäseniä viidessä maassa.
Schagemann sanoo ACE:lla olevan kaksi päätavoitetta. Järjestö pyrkii ensinnäkin vaikuttamaan lainsäädäntöön ja päätöksentekoon Euroopan unionin tasolla ja sitä kautta pitämään huolta arkkitehtien työn reunaehdoista. Esimerkkinä hän mainitsee parhaillaan uudistettavan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin.
”Vaikuttaminen on helpompaa, kun puhumme yhdellä äänellä”, Schagemann toteaa.
Toiseksi ACE pyrkii parantamaan arkkitehtien työoloja kansallisella tasolla. Tässä työssä jäsenorganisaatiot toimivat toisilleen tukiverkkona.
”Joitain teemoja on käsitelty syvällisesti tietyissä maissa, jolloin toiset voivat ottaa oppia näistä kokemuksista”, Schagemann selittää.
ACE:ssä on mukana monenlaisia organisaatioita, joilla on erilaiset taustat ja toisistaan poikkeavat lähestymistavat esimerkiksi sääntelyä kohtaan. Schagemann myöntääkin, ettei yhteisen näkemyksen muodostaminen ole aina yksinkertaista.
”Moninaisuus on Euroopan rikkaus, ja tämä edellyttää kompromisseja niin ACE:ssa kuin Euroopan parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa. Meillä arkkitehdeilla on kuitenkin yleensä yhteinen suunta: haluamme saada aikaan korkeatasoista arkkitehtuuria ja tukea ammattikuntaa vastaamaan aikamme haasteisiin. Yksityiskohdissa saattaa tietysti olla eroja. Esimerkiksi Skandinaviassa lähestymistapa kestävyyteen voi olla toisenlainen kuin Keski-Euroopassa.”
Emme voi pelastaa maailmaa yksin, vaan tarvitsemme mukaan muita toimijoita.
Schagemann opiskeli arkkitehdiksi Braunschweigin ja Stuttgartin yliopistoissa, ja valmistuttuaan hän perusti miehensä kanssa arkkitehtitoimiston Stuttgartiin. Pian hän kuitenkin ajautui tekemään arkkitehtuuripolitiikkaa niin Baden-Württembergin osavaltion, Saksan kuin Euroopan tasoilla.
”Olin niin mukana siinä, että mieheni sanoi lopulta: Ruth, sinun pitää valita, työskenteletkö suunnittelijana toimistossa vai taisteletko arkkitehtien oikeuksien puolesta. Päätin sitten keskittyä järjestötyöhön.”
ACE:n toimintaan Schagemann tuli mukaan vuonna 2013 Professional Practice Experience -työryhmän kautta. Kolme vuotta myöhemmin hänet valittiin järjestön hallitukseen ja vuonna 2021 puheenjohtajaksi.
Viime vuosina ACE on ollut aktiivisesti mukana Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin vuonna 2020 tekemässä New European Bauhaus -aloitteessa. Schagemann katsoo sen avanneen arkkitehdeille uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa työkenttäänsä.
”Olemme keskellä Euroopan historian suurimpia rakennetun ympäristön ja elinympäristön transformaatioprosesseja. Olemassa olevalla rakennuskannalla on siinä suuri merkitys, joten tärkeimpiä kysymyksiä on, miten voimme muokata sitä korkeatasoisilla tavoilla tuleville sukupolville. Tähän liittyy monia elementtejä, kuten tekoäly ja digitalisaatio, mutta meidän pitää määritellä uudelleen myös arkkitehtien rooli. Mihin suuntaan esimerkiksi arkkitehtitoimistojen pitää kehittyä ollakseen jatkossa kilpailukykyisiä?”
New European Bauhausia on arvosteltu ylätason aloitteeksi, jolla ei ole juuri kosketuspintaa käytännön suunnittelijoiden tai tavallisten kansalaisten arkeen. Schagemann myöntää, että aloitetta vaivaa samanlainen vaikeasti lähestyttävä kielenkäyttö kuin monia EU:n toimielimiä. Samalla hän kuitenkin korostaa, että New European Bauhaus on nostanut EU-politiikan ytimeen arkkitehdeille tärkeitä asioita, kuten suunnittelun laadun.
”Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ottaminen osaksi EU:n relienssisuunnitelmaa on todellinen paradigmamuutos,” Schagemann toteaa.
Tärkeänä välisaavutuksena Schagemann pitää sitä, että New European Bauhaus otettiin mukaan seitsenvuotiseen Horizon Europe -ohjelmaan, jonka kautta jaetaan lähes sata miljardia euroa erilaisille tutkimus- ja innovaatiohankkeille.
”Tämän myötä arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu voidaan huomioida uudella tavalla rahoitusta jaettaessa. On todella tärkeää, ettemme keskustele pelkästään materiaalien tutkimuksesta vaan myös siitä, miten yhteisöt ovat kehittyneet tiettyjen muuttujien puitteissa”, Schagemann selittää.
Viime vuonna ACE oli mukana perustamassa Davosin rakennuskulttuurin allianssia (Davos Baukultur Alliance), jonka tarkoituksena on sitouttaa julkisen ja yksityisen sektorin toimijat yhteisiin periaatteisiin korkeatasoisen elinympäristön luomiseksi.
”Tämä on valtava tehtävä, koska on paljon helpompaa muuttaa niiden mielet, jotka ovat jo puolellasi. Kulttuuriministerit ovat yhtä mieltä siitä, että rakennuskulttuuri on tärkeää, mutta entä pankit, rakennusyritykset ja talousministerit? Miten pystymme vakuuttamaan heidät rakennuskulttuurin merkityksestä taloudelle, yhteiskunnalle, ympäristölle ja kulttuurille?”
Schagemann sanoo, että arkkitehtien työtä tukisi erityisesti, jos taloussektori muuttaisi lähestymistapaansa kohti kiertotaloutta ja edellyttäisi rakennushankkeita lainoitettaessa ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden huomioimista.
”Emme voi pelastaa maailmaa yksin, vaan tarvitsemme mukaan muita toimijoita tavallisista kansalaisista päätöksentekijöihin ja yksityisiin yrityksiin. Muuten emme saa muutosta aikaan riittävän ajoissa”, hän painottaa.
ACEn manifesto eurovaaleihin: Time to act: For high-quality architecture and living environment for all
EU-politiikassa on odotettavissa merkittäviä muutoksia kesäkuussa pidettävien eurovaalien myötä. Laitaoikeiston on ennustettu saavan vaaleissa äänivyöryn, ja syksyllä nimitettävän uuden komission uskotaan painottavan vihreän siirtymän sijaan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Schagemannin mielestä arkkitehtien pitää siksi puolustaa omia tavoitteitaan, jotta ne eivät jää muutoksen jalkoihin. Saadakseen näkemyksilleen huomiota ACE laati eurovaaleja varten omaa manifestinsa, joka julkaistiin huhtikuussa.
”Manifestin tärkein viesti on, että nyt on aika toimia korkealaatuisen arkkitehtuurin ja kaikille tarkoitetun elinympäristön eteen. Kyse ei ole vain arkkitehtuurista, vaan kansalaisista, osallisuudesta ja yhteiskunnallisista lähestymistavoista. ACE:n näkökulmasta ja myös omasta mielestäni arkkitehdit ovat muutoksen välittäjiä, ja voimme tarjota ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin”, Schagemann kiteyttää.
Vaikuttamista ei voi kuitenkaan jättää vain järjestöjen harteille, vaan jokainen voi tehdä oman osansa toivottavamman tulevaisuuden eteen.
”Meidän tulee nyt sanoa, että rakastamme Eurooppaa ja taistelemme demokraattisten arvojen puolesta. Siksi meidän kaikkien on mentävä kesäkuussa äänestämään. Tämä on pääviestini suomalaisille arkkitehdeille.”