Aalto-yliopiston ja Arkkitehtuurimuseon yhteisessä luentosarjassa kansainväliset puhujavieraat pohtivat arkkitehdin roolia ja yhteiskunnallista vastuuta tekoälyn aikakaudella.
Aalto-yliopiston ja Arkkitehtuurimuseon järjestämä, kaikille avoin Architecture Speaks -luentosarja käynnistyy jälleen marraskuussa. Luennot pidetään etäyhteyden välityksellä verkossa.
Sarjan ideana on käsitellä arkkitehtuurin ajankohtaisia teemoja kutsuttujen luennoitsijoiden kautta, kertoo sarjaa kuratoiva arkkitehtuurin perusteiden ja teorian professori Jenni Reuter Aalto-yliopistosta. Luennot ovat osa toisen vuoden arkkitehtuuriopintoja, mutta ne ovat saaneet laajan yleisön niin suomalaisista kuin kansainvälisistä arkkitehdeista ja opiskelijoista.
Vuodesta 2016 järjestetyssä luentosarjassa on vuosien varrella on esitelty arkkitehtuurin laajaa kenttää. Yksittäisten arkkitehtien ja työryhmien lisäksi puhujina on vieraillut valokuvaaja, videotaiteilija, pienoismallinrakentaja, muotoilija, taidehistorioitsija, kaupunkisuunnittelija sekä maisema-arkkitehti.
Reuterin mukaan tekoälyn aikakautena on tärkeää pohtia arkkitehdin sosiaalista roolia ja yhteiskunnallista vastuuta – millaisia sosiaalisia taitoja suunnittelijat käyttävät toteuttaakseen unelmiaan paremmasta tulevaisuudesta? Miten rakentaa luottamusta niin erilaisten suunnitteluryhmien sisällä kuin ammattikentän ulkopuolella? Näihin kysymyksiin tämän vuoden kuusi luennoitsijaa pyrkivät vastaamaan kuluvan lukuvuoden aikana.
Meksikolaisen Rozana Montielin toimiston nimi Rea kumpuaa Kreikan mytologian hedelmällisyyden jumalatar Rheasta, jonka nimi tarkoittaa ”sitä, joka virtaa”. Montielin työskentely soljuukin vaivattomasti arkkitehtuurista tutkimukseen ja taiteeseen. Työskentelyn mittakaavaa ajelehtii kaupungista kirjaan ja julkisesta tilasta taideinstallaatioon. Toimisto pyrkii luomaan laadukkaita ja ajalliselta kerrostumaltaan rikkaita tiloja, sillä he ajattelevat kauneuden olevan sosiaalinen oikeus.
Ruotsalaisen arkkitehtitoimisto AndrénFogelströmin viisitoista perustajajäsentä ovat kirjoittaneet oman manifestinsa, jossa he pohtivat arkkitehtuurin roolia unelmien herättäjinä. Toimisto edustaa tutkivaa sekä aika- ja paikkasidonnaista lähestymistä arkkitehtuuriin, minkä lisäksi he antavat painoarvoa yksityiskohdille ja materiaalivalinnoille.
Kontekstisidonnaisuus on myös läsnä bangladeshilaisen Marina Tabassumin ajattomissa rakennuksissa sekä itävaltalaisen Innauer Matt -arkkitehtitoimiston töissä, joita kuvaa tiivistunnelmaisuus ja taidokas puun käyttö.
Oman manifestinsa varaan toimintansa rakentaa myös ranskalainen Grand Huit, joka on arkkitehteja, maisema-arkkitehteja ja kaupunkitutkijoita yhteen kokoava osuuskunta. Se toteuttaa kestävään kehitykseen, solidaarisuuteen ja kiertotalouteen liittyviä projekteja. Niiden avulla he eivät pyri vain tuottamaan paikkoja kaupunkiin, vaan aktivoimaan sen kaikkia sidosryhmiä ja tuomaan kestävyyden osaksi elämää, mistä esimerkkinä on Pariisin esikaupunkien kodittomille toteutetut kaupunkiviljelyprojektit.
Aktiivisen roolin humanitaarisena arkkitehtina on ottanut myöhemmän uransa aikana myös pakistanilainen Yasmeen Lari. Paikallisesta bambusta ja mustarappauksesta rakentuu edullisia, kestäviä ja yksinkertaisia koteja Pakistanin maanjäristysten ja tulvien uhreille. Larin mukaan meidän tulee ajatella ihmisoikeuksia, kun ajattelemme arkkitehtuuria.
Lukuvuoden luennoitsijat kuten koko luentosarja osoittavat, että arkkitehtuuri on voimakas virta, joka ei tunne rajoja. Se yhdistää niin ajan kuin paikan sekä sosiaalisten suhteiden ja yhteiskunnan kerrokset.
Architecture Speaks -luennot verkossa marras-tammikuussa. 8.11. Rozana Montiel, 22.11. Moa Andrén ja Tove Fogelström, 10.1. Marina Tabassum, 17.1. Grand Huit, 24.1. Markus Innauer, 31.1. Yasmeen Lari.