Lähteenmäki haluaa lisätä kaupunkisuunnittelun moniäänisyyttä ja kääntää kestävän kehityksen kysymykset Hämeenlinnan valttikorteiksi.
Arkkitehti Niklas Lähteenmäki työskentelee Hämeenlinnan elinvoimajohtajana. Tehtävästä hän kiinnostui alun perin kaupunkisuunnittelijan taustansa takia.
”Arkkitehdin koulutuksesta ja työkokemuksesta on ollut paljon hyötyä”, Lähteenmäki sanoo.
”Elinvoimajohtajan työ on monimutkaisten asioiden yhteensovittamista ja sitähän arkkitehtuurikin on: erilaisten toiveiden ja tarpeiden yhteensovittamista.”
Lähteenmäki valmistui arkkitehdiksi Aalto-yliopistosta vuonna 2006. Hän työskenteli arkkitehtitoimistossa jo opiskeluaikana ja jatkoi samoja töitä muutaman vuoden ajan valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen hän siirtyi Helsingin kaupungille.
”Olin opiskellut pääaineenani yhdyskuntasuunnittelua ja se veti puoleensa”, Lähteenmäki sanoo. ”Kaupunkisuunnittelun haasteet ja moninaiset kysymykset ovat loputtoman kiinnostavia. Ratkaisut eivät synny kerralla, vaan ne tehdään yhdessä.”
Vuonna 2010 perhe muutti Lähteenmäen puolison töiden perässä Hämeenlinnaan. Aluksi Lähteenmäki kävi töissä Helsingissä ja oli vuoden verran kotona lasten kanssa, kunnes hänestä tuli Hämeenlinnan yleiskaava-arkkitehti vuonna 2013.
Yleiskaavan valmistelun lisäksi Lähteenmäki oli mukana kaupungin keskustan kehittämisessä. Neljän vuoden kaavoitustyön jälkeen hän siirtyi vetämään maankäytön suunnittelun kokonaisuutta.
”Se oli tosi mielenkiintoista. Työssä todella huomasi yhteistyön merkityksen, kun operoi koko maankäytön palettia. ”
NYT takana on ensimmäinen vuosi Hämeenlinnan elinvoimajohtajana.
”Paljon jännittäviä asioita on mennyt eteenpäin”, Lähteenmäki summaa.
Hämeenlinnan tunnettavuutta tapahtumien ja matkailun kaupunkina lähdetään tänä vuonna kasvattamaan konkreettisilla toimenpiteillä, Lähteenmäki kertoo. Kaupungissa on esimerkiksi käynnistetty hanke, jossa kartoitetaan maaseudun matkailupalveluita ja autetaan yrittäjiä tuotteistamaan palveluitaan. Lisäksi Lähteenmäki on ollut mukana kaupungin strategiatyössä, jossa on tarkoitus kirkastaa Hämeenlinnan elinvoiman kärjet.
Hämeenlinnassa elinvoimajohtajan työhön kuuluvia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi työllisyys, kotoutuminen, asuminen ja elinkeinojen kehittäminen.
Tärkein tavoite on se, että kaupunki menestyy. Onnistumista mitataan esimerkiksi asukasluvun kasvun ja Hämeenlinnan korkeakoulun kiinnostavuuden kautta. Lähteenmäki kertoo seuraavansa onnistumista myös ”fiilispohjalta” eli siitä, millainen tunnelma kaupungissa tuntuu vallitsevan.
Käytännössä elinvoimajohtajan työhön sisältyy paljon keskustelemista ja paikallisiin tilaisuuksiin osallistumista.
”Pidän erittäin tärkeänä dialogista lähestymistapaa. Olen pyrkinyt pois perinteisestä ’kaupunki viestii asioista’ -tyylistä ja halunnut pitää useita pienempiä tapaamisia isojen tilaisuuksien sijaan”, Lähteenmäki sanoo.
”Se vaatii tietysti paljon aikaa, mutta koen että se on oleellinen osa tehtävääni.”
Työnsä ohjenuorana Lähteenmäki on pitänyt ajatusta siitä, että paras osaaminen harvoin istuu saman pöydän ääressä, vaan sitä täytyy etsiä kauempaa.
”Kun ajatellaan fyysistä ympäristöä, niin jokainen ihminen on siihen osallinen ja ikään kuin asiantuntija. Tapoja tehdä esimerkiksi kaupunkisuunnittelua on monia, mutta mitä enemmän siihen saadaan moniäänisyyttä, sitä paremmin se yleensä onnistuu.”
Olen pyrkinyt pois perinteisestä ’kaupunki viestii asioista’ -tyylistä.
ARKKITEHTINA Lähteenmäki on erityisen kiinnostunut kestävän kehityksen toteutumisesta ja siitä, millaisia asuinympäristöjä Hämeenlinnaan rakennetaan.
”Jos kestävän kehityksen kysymykset saadaan käännettyä kaupungin valttikorteiksi, niin koen että ollaan onnistuttu.”
Hänen mielestään olisi hyvä, jos arkkitehteja työskentelisi enemmän vastaavissa tehtävissä. Muissa Pohjoismaissa koulutetaan enemmän arkkitehteja kuin Suomessa, joten heitä löytyy enemmän yhteiskunnan eri sektoreilta.
Fyysisen ympäristön suunnittelun lisäksi arkkitehtien osaamista olisi tärkeä hyödyntää myös yhdyskuntien sisällöllisessä kehittämisessä, Lähteenmäki sanoo. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa kaupunkien toimintaa määrittävät Lähteenmäen mielestä useammin talous ja tehokkuus kuin arkkitehtuuriin olennaisesti kuuluvat inhimillisyys ja mielekkyys.
”Arkkitehtuuri on mainio koulutuspohja eri asioiden tekemiseen. Avoin mieli syntyy siitä, kun työskentelytavat muuttuvat ajan kuluessa. Se antaa myös valmiudet jatkuvaan kehittymiseen.”