Seinäjoen kaupunginarkkitehdin Jussi Aittoniemen työnkuva on poikkeuksellisen laaja. Arkkitehtikoulutettuja virkamiehiä tarvitaan, sillä tilaajan ja konsulttiarkkitehdin välissä on hyvä olla joku, joka ymmärtää suunnittelijoiden kieltä.
Jussi Aittoniemi työskentelee Seinäjoen kaupunginarkkitehtina ja vastaa toimitilat-tulosalueen johtajana kaupungin rakennuskannasta. Suomessa ei ole monia muita arkkitehteja, jotka työskentelisivät yhtä laaja-alaisen toimitilajohtamisen parissa.
Miten sinusta tuli Seinäjoen kaupunginarkkitehti?
Virka Seinäjoen apulaiskaupunginarkkitehdiksi aukesi sattumalta samoihin aikoihin, kun vietimme vaimoni kanssa paljon aikaa Pohjanmaalla lasten ollessa pieniä. Olen itse kotoisin Seinäjoen läheltä Jalasjärveltä, mutta olin työskennellyt suunnittelutoimiston osakkaana ja suunnittelijana Helsingissä 1990-luvulta lähtien. Päätin kokeilla miltä virkamieselämä maaseutukaupungissa tuntuisi.
Seinäjoella pääsin heti mukaan korkeatasoisen hankkeen rakennuttamiseen ja suunnittelun ohjaukseen, kun Alvar Aallon kirjastotalon laajennuksen arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien ehdotus Apila vuonna 2008. Alku oli kannustava ja kaksi vuotta myöhemmin sain mahdollisuuden siirtyä kaupunginarkkitehdiksi, kun edeltäjäni jäi eläkkeelle.
Millaista kaupunginarkkitehdin työ on?
Kaupunginarkkitehdin työnkuva vaihtelee kaupungista riippuen. Usein kaupunginarkkitehti vetää kaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua. Seinäjoen kaupunginarkkitehtina johdan toimitilat-nimistä yksikköä, joka vastaa kaupungin rakennuskannasta aina uudisrakennusten hankesuunnittelusta rakennusten kunnossapitoon ja isännöintiin saakka. Yksikkö on laaja, siihen kuuluu myös kiinteistön hoito ja työntekijöitä on yhteensä yli kolmesataa.
Osa työajastani menee virkamiesjohtamiseen, mutta pääsääntöisesti työskentelen arkkitehtuurin ja rakentamisen kanssa. Työssä parasta on monipuolisuus. Välillä keskustellaan kaupunkikehittämisen mittakaavan asioista ja välillä mietitään ihan yksittäisen rakennushankkeen materiaalivalintoja.
Arkkitehdin koulutus on osoittautunut erinomaiseksi ja monipuoliseksi koulutuspohjaksi laaja-alaisessa toimitilajohtamisessa, sillä kokonaisvaltaisen lähestymistavan lisäksi työssä on tärkeää ymmärtää myös suunnitteluun liittyviä kysymyksiä.
Millaisia tulevaisuuden haasteita työhösi liittyy?
Seinäjoki on kasvava kaupunki. Kasvu yhdistettynä kuntatalouden tiukkaan raamiin luo omanlaisiaan haasteita. Koulujen ja päiväkotien sijoittumista, kokoa ja toiminnallisia ratkaisuja mietitään tarkkaan. Sotemuutos tuo mukanaan kuntatalouteen liittyvää epävarmuutta.
Haasteita syntyy myös rakennuskannan korjausvelasta. Vielä esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten tehdyt korjaukset eivät olleet riittäviä kestävyyden ja sisäilmahallinnan kannalta. Vuosituhannen taitteen korjaushankkeita on jo jouduttu repimään uudestaan auki.
Millaista osaamista työssäsi vaaditaan?
Yhteistyökyky on hyvin keskeinen taito. Vaikka kynä on onneksi vielä aika paljon kädessä, niin olen nykyään enemmän puhetyöläinen kuin piirtävä suunnittelija. Kyky viestiä ymmärrettävästi korostuu etenkin silloin, kun hahmotellaan yhdessä käyttäjien tarpeita ja kommunikoidaan niitä eteenpäin konsulttisuunnittelijalle.
Edes monissa keskisuurissa kaupungeissa ei ole tilaajapuolella yhtään arkkitehtikoulutettua virkamiestä.
Osapuolten välissä on hyvä olla tulkki, joka edustaa tilaajaa ja puhuu arkkitehtien ammattikieltä. Se pistää miettimään, kun tiedän että monessa edes keskisuuressa kaupungissa ei ole tilaajapuolella yhtään arkkitehtikoulutettua virkamiestä. Tilaaja tarvitsee työvälineekseen suunnittelussa käytetyn kielen.
Seinäjoen kaupunki palkittiin korjausrakentamisen käytäntöjen kehittämisestä SAFA-palkinnolla toukokuussa 2021. Miten korjaaminen on osa työtäsi?
Kaupungin talonrakennuksen investoinneista vuositasolla yli puolet on korjausrakentamista. Omasta työpanoksestani selkeästi suurempi osa liittyy korjaamiseen kuin uudisrakentamiseen. Haluan olla hyvin perillä rakennuksen tilanteesta ja identiteetistä ennen kuin se annetaan suunnittelukohteeksi. Vaikka varsinainen peruskorjausarkkitehti tulisi konsulttipalveluna, niin korjaushankkeissa on ehkä jopa enemmän yhdessä ratkaistavia tilanteita ja eri vaihtoehtojen tarkastelua kuin uudisrakennushankkeissa, joissa lähtökohtana on tyhjä tontti.
Kymmenen vuotta kestänyt Aalto-rakennusten peruskorjaus oli oikea korjausrakentamisen tapojen ja -ratkaisujen korkeakoulu. Tavoitteenamme on soveltaa matkan varrella opittuja taitoja myös niihin korjausrakentamisen kohteisiin, joilla ei ole samanlaista suojelustatusta. Jokainen rakennus edustaa rakennusperintöä ja kaikilla rakennuksilla on omat historiansa ja identiteettinsä.
Näkisin mielelläni, että kertasuoritteisista laajoista korjauksista siirryttäisiin kohti jatkuvaa ja tehostettua ylläpitoa. Uskon, että se on hyvä ratkaisu sekä taloudellisesti että rakennuksen elinkaarisäilyvyyden kannalta.