Arkkitehtuurikasvatuksen tulee olla innostavaa ja hauskaa, sanoo arkkitehtuurikoulu Arkin perustaja Pihla Meskanen. Lyhyt työpaja voi parhaimmillaan johtaa elinikäiseen kiinnostukseen.
Arkkitehti Pihla Meskanen on yksi Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin perustajista. Arkin rehtorina hän toimi 25 vuotta. Nykyään Meskanen keskittyy arkkitehtuurikasvatuksen kansainvälisen vientitoiminnan kehittämiseen Arkki Internationalin toimitusjohtajana.
Arkkitehtuurikoulu Arkki tarjoaa lapsille ja nuorille arkkitehtuurin opetusta. Miten arkkitehtuurikoulun toiminta alkoi?
Arkkitehtuuri tuli taiteen perusopetuksen piiriin vuonna 1993, ja äitini, arkkitehti Tuuli Tiitola-Meskanen, oli mukana Opetushallinnon työryhmässä asiantuntijana tekemässä ensimmäistä kansallista opetussuunnitelmaa. Sen valmistuttua hän ehdotti, että minä ja opiskelukaverini Miina Vuorinen lähtisimme mukaan edistämään arkkitehtuurikasvatusta. Vastausta ei tarvinnut miettiä sekuntiakaan, olimme heti mukana.
Perustimme Arkki ry:n samana vuonna. Toiminta alkoi majanrakennusleirien järjestämisestä ja laajeni pian taiteen perusopetukseen. Tällä hetkellä Arkissa pystyy harrastamaan arkkitehtuuria 4-vuotiaasta 19-vuotiaaksi asti, päiväkodista lukion loppuun. Opettajina toimivat arkkitehdit – mukana on ollut jo yli 250 arkkitehtia!
Toiminta alkoi majanrakennusleirien järjestämisestä ja laajeni pian taiteen perusopetukseen.
Vuosien mittaan arkkitehtuurikoulun konsepti on tullut laajalti tutuksi, mutta alkuun oli paljon väärinkäsityksiä, että valmennamme lapsia arkkitehdeiksi. Meiltä esimerkiksi kysyttiin, pitääkö lapsilla olla omat naruviivaimet mukana. Alussa eräs isä ihmetteli, miksi meillä on vain naisia opettamassa. Vastasimme että sen takia, koska tämä oli meidän idea. Toki myös miehiä on sittemmin ollut opettajina.
Mikä Arkin toiminnan tavoite on?
Yhdistyksen tavoitteena on edistää arkkitehtuurikasvatusta laaja-alaisesti. Arkkitehtuurin pitkäkestoisen perusopetuksen lisäksi järjestämme kaikille avoimia kesäleirejä, erilaisia seminaareja, opettajankoulutusta, kansainvälisiä kursseja sekä julkaisemme opetusmateriaaleja ja kirjoja.
Miten Arkin toiminta on kansainvälistynyt?
Toiminta herätti kansainvälistä kiinnostusta alusta alkaen, ja Arkista uutisoitiin ympäri maailmaa jo 1990-luvulla. Arkkitehtien lisäksi meillä käy median edustajia, tutkijoita ja ministereitä tutustumassa toimintaan.
Ennen koronapandemiaa koulutusmatkailu oli todella yleistä. Arkin leireille Suomeen matkustaa varta vasten lapsia ympäri maailman, ja opettajia ja arkkitehteja osallistuu kursseille etenkin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Vuonna 2019 meillä kävi yhteensä 1 500 vierailijaa.
Arkki on järjestänyt työpajoja ja luentoja 30 eri maassa. Viimeisimpänä askeleena kansainvälistymisessä on ollut arkkitehtuurikoulukonseptin lisensoiminen. Perustimme Arkki International -yrityksen, sillä meille tuli paljon kyselyitä Arkin konseptin viemisestä eri maihin. Kreikka oli ensimmäinen maa, johon lisensoimme opetussisältöjä, ja nyt konsepti on viety jo kahdeksaan maahan. Tuntuu ihmeelliseltä, että voin saman työpäivän aikana edistää arkkitehtuurikasvatusta yhdessä vaikka turkkilaisten ja thaimaalaisten arkkitehtien kanssa.
Arkki Internationalin kansainvälisissä osallistavan suunnittelun projekteissa meillä on ollut monenlaisia yhteistyökumppaneita, kuten orpokoti ja buddhalainen temppeliyhteisö. Vietnamissa Ho Chi Minhissä toteutimme maan ensimmäisen virallisen lasten osallisuusprojektin. Siinä lapset pääsivät ideoimaan, mitä hyvässä tulevaisuuden kaupunkiympäristössä olisi. Projekti sai Unicefin Child Friendly Cities Inspiration Award -palkinnon.
On ollut kiinnostavaa huomata, kuinka samanlaisia lapset ovat ympäri maailmaa. Sama positiivinen ongelma toistuu kaikkialla: lapset eivät millään malttaisi lopettaa työskentelyä ja lähteä kurssilta kotiin.
Millaista on hyvä arkkitehtuurikasvatus?
Innostavaa ja hauskaa. Tärkeintä on herättää lasten ja nuorten mielenkiinto arkkitehtuuria kohtaan. Emme opeta valmiita malleja tai yritä määrittää estetiikkaa valmiiksi, vaan esitämme mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka antavat heille mahdollisuuden etsiä ja löytää vastauksia itse. Mistä hyvä arkkitehtuuri tai ympäristö muodostuu? Mielestäni yksi hyvä kysymys on parempi kuin valmiiksi pureskeltu vastaus. Parhaimmillaan parin tunnin työpaja voi johtaa elinikäiseen kiinnostukseen.
Miksi on tärkeää saada lapset ja nuoret innostumaan arkkitehtuurista?
Arkkitehtuurikasvatus kuuluu yleissivistykseen. Elämme rakennetussa ympäristössä, jonka laadulla on merkitystä ihan jokaiselle. Vaikutukset ulottuvat aina globaalista ilmastokriisistä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Ympäristön suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuu paljon muitakin kuin arkkitehteja, joten mielestäni arkkitehtuurikasvatus on tärkeää kaikille.
Arkkitehtuuri on monialainen kokonaisuus, ja arkkitehtuuriharjoitukset opettavat lapsille analyyttisia ja luovia taitoja, joita tarvitaan tulevaisuuden ammateissa. Maailma muuttuu niin nopeasti, että laaja-alaisesta osaamisesta on monenlaista hyötyä.