Keynote: Architects and Climate neutrality / Malmö’s project

Anders Eriksson Modin

Arkkitehti Anders Eriksson Modin työskentelee FOJAB -arkkitehtitoimiston kehityspäällikkönä. Hänen vastuullaan on toimiston kestävän kehityksen strategia. Hän toimii myös suunnittelijana erityisesti sellaisissa toimitila- ja liikkuvuushankkeissa, joissa korostuu ympäristönäkökulma.

Malmön LFM30-kaupunkisuunnitteluhankkeessa Anders johtaa työryhmää, jonka tehtävänä on edistää hiilineutraalien rakennusmateriaalien käyttöä rakennushankkeissa. Hän on myös Solar Region Skånen – lähienergian ja älykkäiden sähköverkkojen käyttöä edistävän organisaation – hallituksen jäsen.

Keynote: Architects and Climate neutrality / Malmö’s project

Andreas Eggertsen Teder

Arkkitehti Andreas Eggertsen Teder työskentelee kestävän suunnittelun asiantuntijana arkkitehtitoimisto White:n Malmön toimipisteessä. Hänellä on pitkä kokemus ympäristötavoitteiltaan kunnianhimoisista hankkeista Ruotsissa ja ulkomailla.

Andreas pyrkii edistämään ilmastoystävällistä arkkitehtuuria myös Malmön LFM30- kaupunkisuunnitteluhankkeessa sekä Ruotsin Green Building Council:in verkoston vetäjänä alueellaan. Hän on ollut mukana toteuttamassa hiilineutraaleja ja plusenergia-hankkeita, suunnittelusta toteutukseen saakka. Viimeaikaisia projekteja ovat Powerhouse Kjørbo ja Uppsalan Business Park.

Kaupunkikudosmalli ja kaupunkiarkkitehtuuri Kuopiossa

Yliarkkitehti Leo Kosonen

Leo Kosonen on työskennellyt erilaisissa kaavoitustehtävissä 35 vuotta; näistä 25 vuotta hän on työskennellyt Kuopiossa, toimien 15 vuotta kaavoituspäällikkönä.

Työssään yleiskaava-arkkitehtina Kosonen kehitti Kuopion mallina tunnetun kaupunkisuunnittelukonseptin. Mallin mukaisia Kososen suunnittelemia kohteita ovat Kuopion kävelykeskusta Alatori-hankkeineen, uusi Sataman kaupunginosa sekä Saaristokaupunki.

Kososen kehittämä teoreettinen Three Urban Fabrics -malli tunnistaa kaupungeissa kolme kudosta: jalankulkukaupungin, joukkoliikennekaupungin ja autokaupungin. Keskeisimpänä kaupunkia muovaavana tekijänä teoria tunnistaa kotiperäisen liikkumisen, joka tapahtuu päivittäin noin yhden tunnin mittaisen aikabudjetin puitteissa. Leo Kosonen jatkaa edelleen työtään kaupunkitutkijana.

Safa palkitsi Kososen vuonna 2020 Otto-Iivari Meurman -palkinnolla hänen ansioistaan kaupunkisuunnitteluteorian kehittäjänä ja kaupunkisuunnittelijana. Palkinto myönnetään tunnustuksena arkkitehdille tai arkkitehtiryhmälle, joka on merkittävästi vaikuttanut hyvän elinympäristön aikaansaamiseksi.

Kaupunkiarkkitehtuuri kaupunkirakentamisen hankkeissa

Rakennusneuvos, arkkitehti Ilkka Halinen

Ilkka Halinen on tehnyt mittavan työn Jyväskylän kaupungin kaupunginarkkitehtina, näkemyksellisenä kaupunkisuunnittelun vaikuttajana ja useiden organisaatioiden ja järjestöjen luottamushenkilönä.

Halinen tunnetaan keskustakehittämisen pioneerina. Hänen johdollaan Jyväskylään laadittiin Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuonna 2002. Haliselle myönnettiin vuoden 2014 Jyväskylä-mitali kaupungin kehityksen edistämisestä. Halinen on osallistunut kansainväliseen arkkitehtuuriyhteistyöhön monien merkittävien arkkitehtien ja järjestöjen kanssa, muun muassa Peter Zumthorin ja Gert Wingårdhin kanssa. Hän on toiminut tuomariston jäsenenä 25 arkkitehtuurikilpailussa.

Viime vuosina Halisella on ollut useita puheenjohtajuuksia kuten esimerkiksi Suomen Arkkitehtuurimuseon edustajistossa ja SAFAn eettisessä valiokunnassa.

Kaupunkiarkkitehtuuri joukkoliikennekaupungin suunnittelussa

Projektiarkkitehti Iina Laakkonen, Tampereen kaupunki

Iina Laakkonen toimii Tampereen asemakaavoituksessa projektiarkkitehtina ja keskustan alueen aluevastaavana. Hän on työskennellyt 15 vuotta tiivistyvän ja täydentyvän kaupunkikeskustan kaavoituksen parissa ja on ollut mukana myös Hiedanrannan uuden kestävän kaupunginosan suunnittelussa.

Moninaisten tavoitteiden ja reunaehtojen yhteensovittaminen valmiissa kaupunkirakenteessa sekä työtehtävien monipuolisuus ja vaikuttavuus on Laakkosen mukaan kaavoituksessa innostavaa ja  kiinnostavaa. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutokseen varautuminen ovat tuoneet työhön myös uutta sisältöä. Vapaa-ajallaan hän harrastaa musiikkia, hoitaa vanhoja rakennuksia ja puutarhaa saaristossa.

Kaupunkiarkkitehtuuri – spatiaalinen konsepti ja rajakohde

Professori Raine Mäntysalo, Aalto-yliopisto

Raine Mäntysalo on strategisen kaupunkisuunnittelun professori ja laitosjohtaja Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Hänellä on myös dosentuuri Oulun yliopistossa suunnitteluteorian ja kommunikatiivisen suunnittelun aloilta. Mäntysalo on ollut myös vierailevana professorina Politecnico di Milanossa sekä Amsterdamin, Newcastlen ja Aalborgin yliopistoissa. Hän on julkaissut aktiivisesti tieteellisiä artikkeleita professuurinsa ja dosentuurinsa aloilta ja on toimituskunnan jäsen journaaleissa Planning Theory, Planning Theory and Practice, European Planning Studies ja Nordic Journal of Urban Studies.

Mäntysalo on johtanut useita Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita, mukaan lukien Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelman konsortiohankkeen BEMINE (2016-2019). Hän oli vuosina 2019-2021 Suomen Akatemian Luonnontieteen ja tekniikan toimikunnan jäsen. Hän on ohjannut 15 tohtorintutkintoa. Mäntysalo on kansainvälisesti verkottunut erityisesti tieteellisen seuran AESOP (Association of European Schools of Planning) kautta edustaen Suomea sen edustajiston neuvostossa ja koordinoiden sen Nordic Planning -teemaryhmää.

Seminaarin juontaa

Kasmir Jolma

Kasmir Jolma toimii yrittäjänä kilpailuvoiton pohjalta perustamassaan Jolma Arkkitehdit arkkitehtitoimistossa. Jolma on voittanut Asuntoreformi Helsinki 2020 -ideasarja -arkkitehtuurikilpailun ja menestynyt useissa muissa arkkitehtuurikilpailuissa Suomessa ja ulkomailla.

Kasmir Jolma on toiminut puhujana ja juontajana lukuisissa arkkitehtuuria, kaupunkisuunnittelua, yrittäjyyttä ja brändäystä koskeneissa seminaareissa ja tapahtumissa sekä opettaa tuntiopettajana rakennusarkkitehteja Tampereen ammattikorkeakoulussa.