Safan muutoshanke etenee – kokonaiskuva Safan nykytilanteesta valmistuu

Suomen Arkkitehtiliitossa on käynnistynyt muutoshanke, jossa selvitetään liiton organisaation uudistamista vastaamaan paremmin nykypäivän haasteisiin. Työstä vastaa muutosryhmä, joka on alkuvuodesta toteuttanut kyselyjä liiton jäsenistölle, luottamustoimijoille, lehtien lukijoille sekä sidosryhmille. Niiden pohjalta luodaan tilannekuva, joka toimii pohjana uudistuvalle Safalle. 

Jäsenkyselyn mukaan Safan tulee panostaa nykyistä enemmän vaikuttamiseen ja näkyvyyteen

Helmikuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi 520 liiton jäsentä. Vastaajien jakauma vastaa hyvin jäsenistön maantieteellistä sijoittumista, moninaisia tehtävänkuvia sekä jakaumaa varsinaisiin jäseniin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin. Reilu kolmannes vastaajista on toiminut Safan luottamustehtävissä. 

Jäsenkysely antaa varsin kattavan kuvan jäsenistön mielipiteistä. Vastauksista välittyy kiinnostus Safan toimintaan ja tarve liiton uudistamiselle.

– jäsenkyselyn tuloksia analysoineet muutosryhmän jäsenet Jonna Taegen ja Inari Virkkala

“Miten toimintaa järkeistetään, ettei jäsenmaksu näyttäydy suhteettoman korkeana. Safan etu on useampi jäsen eikä elitistinen, kallis ja harvojen harrastus.” (avovastaus)

Jäsenkyselyn mukaan Safan tulee panostaa toiminnassaan entistä enemmän vaikuttamiseen ja näkyvyyteen. Liiton palveluista tärkeiksi koetaan julkaisut, kilpailut sekä tapahtumat ja koulutukset. Lisäksi työmarkkinedunvalvonnallinen yhteistyö TEK:n kanssa nähdään tärkeänä.

“Safan pitäisi näyttäytyä enemmän positiivisella, rakentavalla, ideoivalla tavalla julkisuudessa vastarannan kiisken sijaan, vaikka tämä on kyllä usein vaikeaa.” (avovastaus)

“Äänekäs arkkitehtuurin ja arkkitehtien arvojen ulostuonti ja proaktiivisuus ammatin toimintaedellytyksien parantamiseksi.” (avovastaus)

Sidosryhmätutkimuksen mukaan Safa on onnistunut arkkitehtuurikilpailuissa ja arkkitehtuuripalkinnoissa, mutta vaikuttamisen saralla on parannettavaa

Taloustutkimus toteutti maaliskuussa sidosryhmätutkimuksen Safan tärkeimmille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Haastatellut 75 henkilöä jakaantuivat julkishallinnon, järjestöjen ja säätiöiden, yritysten, koulutuksen ja median ryhmiin. 

Haastattelujen pohjalta Safaa pidetään perinteikkäänä, asiantuntevana, laadukkaana ja näkyvänä toimijana. Mielikuvana on, että Safa on vahva ammatillinen edunvalvoja. Myös Safan kansainvälisiä kontakteja kiitetään. Vastaajien mielestä arkkitehtuurikilpailut tuovat laadukkaita vaihtoehtoja ja positiivista näkyvyyttä hankkeille ja Safan arkkitehtuuripalkinnot lisäävät arkkitehtuurin arvostusta.

”Laatu. Korkea taso. Luotettavuus. Suomalaisen arkkitehtuurin aitiopaikka ja korkein tietotaito.” (avovastaus)

Toisaalta mielikuvia värittää myös vanhakantaisuus, uudistushaluttomuus ja sisäänpäinkääntyneisyys. Kriittisimmät arviot tulevat julkishallinnon sidosryhmältä. 

Onnistuminen rakentamislainsäädännön uudistamistyössä arvioitiin heikoksi. Vain alle 40 % vastaajista pitää Safaa vaikuttavana yhteiskunnallisena keskustelijana. Sekä sidosryhmien että jäsenistön mielestä Safalla on siis eniten parannettavaa vaikuttamisen saralla.

”Ammattiaatteellinen järjestö, perinteikäs,keskittynyt pääkaupunkiseudun kysymyksiin, arkkitehtitoimistojen edunvalvoja, vieraantunut arkitodellisuudesta.” (avovastaus)

Lehtien lukjiakyselyn mukaan pääosa lukijoista on erittäin tai melko tyytyväisiä lehtien sisältöön, mutta pohdittava on miten lehtien kokonaisuus vastaa tuleviin tarpeisiin

Arkkitehti-lehden ja Arkkitehtiuutisten lukijakyselyt toteutettiin maaliskuussa. Kumpaankiin kyselyyn saatiin 233 vastausta. Vastaajista valtaosa oli Safan jäseniä.

Pääosa lukijoista on erittäin tai melko tyytyväisiä lehtien sisältöön (ARK 76 %, au 85 %). Monissa avovastauksissa lehtien sanotaan parantuneen viime vuosina. Arkkitehti-lehteä kritisoitiin pääkaupunkikeskeisyydestä, esiteltäviä kohteita tulisi löytää muualtakin Suomesta. Myös arkkitehtuurikritiikkiä on tarvetta kehittää. Printtilehti on ylivoimaisesti tärkein kanava kaikille lukijoille (98 %). 

“Vaikka kyselyissä ei tullut esiin tarvetta merkittäville muutoksille, on jatkossa pohdittava useita kysymyksiä. Tiedossa on, että alle 35-vuotiaat toivovat enemmän somesisältöjä ja podcasteja. Miten tähän reagoidaan? Lisäksi molemmilta lehdiltä kaivataan osittain samoja asioita, kuten ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyä. Olisi siis syytä selvittää vielä tarkemmin lehtien omia vahvuuksia ja tehtäviä, sekä näiden roolien kehittämistä”, pohtivat lukijakyselyjä analysoineet Tommy Lindgren, Mari Virtanen ja lehtien toimitus.

Toimikuntatyö on vaikuttavaa ja motivoivaa, mutta vaatii käytännön organisointia

Safan kaikki kuusi toimikuntaa lähettivät tilanneraporttinsa muutosryhmälle. Raporttien perusteella toimikuntatyö koetaan erittäin motivoivaksi ja vaikuttavaksi. Työ tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen, vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen.

“Aika hyvin on päästy vaikuttamaan lainsäädäntöön. On pitänyt olla hereillä sen kanssa. Kommentit ja lausunnot on yksi päätehtävä tämän toimikunnan työssä. Ja tosiaankin täällä on yhteen koottuna kokemus ja tieto!” (Korjausrakentamisen ja rakennusperinnön toimikunta)

“Yhteiskokoukset muiden toimikuntien kanssa ovat hyviä. Kutsutut asiantuntijapuheenvuorot ovat olleet hyviä. Kokousvalmistelut toimivat; aineistot ennakkoon tutustuttavana ja ”kotitehtäviä”. Näin kokoukset ovat tehokkaita ja tuloksellisia vaikka asiaa on paljon. Kokoukset eivät rönsyile – pysytään asiassa.” (Koulutus- ja tutkimustoimikunta)

Toimikunnat kaipaavat selkeitä, ajanmukaisia toimintaohjeita. Tärkeää on uusien jäsenten perehdytys, sisäisen viestinnän kehittäminen ja toiminnan avaaminen jäsenille.

Toimikuntatyössä kiteytyy yksi Safan ydintehtävistä. Jatkossa on pohdittava, miten toimikuntatyöskentelyn positiivisia puolia voidaan vahvistaa ja laajentaa muuhunkin Safan toimintaan

– toimikuntien tilanteeseen perehtyneet Noora Laak ja Elizaveta Parkkonen

Paikallis- ja alaosastojen rooleja tulee kirkastaa vastaamaan nykypäivään tarpeisiin

Asko Takala ja Raine Vihelmaa paneutuvat paikallis- ja alaosastojen tilanteeseen osastoille järjestetyn kyselyn ja tiedustelun pohjalta. Osastoilla on tärkeä rooli, mutta on selvitettävä, mitä osastotoiminnalta odotetaan nykypäivänä.

“… tarve olisi nähdä arvostettuna myös ekskursiotoiminnan järjestäminen jäsenistölle, sekä erilaiset pienemmät matalan profiilin tapahtumat joissa mahdollistetaan ihmisten kohtaaminen… On tärkeää, että ammatillisesti eri näkökulmia ja lähestymistapoja kannattavat arkkitehdit saavat mahdollisuuksia toistensa kohtaamiseen eri konteksteissa.” (Hesa-SAFA)

“Syksyllä 22 aloitetut After Work-kuukausiklubit ovat virkistäneet toimintaa, ja tuntuu että tätä kautta saadaan herätettyä mielenkiintoa sekä Yrittäjä-SAFA:n että laajemmin SAFA:n toimintaan” (Yrittäjä-SAFA)

Kokonaiskuva Safan nykytilasta hahmottuu

Kiinteistötyöryhmä pyrkii parantamaan Vähä-Kiljavan  ja Oivalan lomakiinteistöjen käytettävyyttä suunnitelmallisella korjaamisella ja ylläpidolla. Työryhmä toteaa tilanneraportissaan, että tehtävä on selkeä, mutta haasteena ovat rajalliset resurssit.   

“Kiinteistöjen korjausvelkaan ja taloudellisiin kysymyksiin pureudutaan muutoshankkeen seuraavassa vaiheessa”, sanoo muutosryhmässä kiinteistökysymykseen perehtyvä Risto Huttunen.

Kokonaiskuva täydentyy  liittovaltuuston kevätkokouksessa, kun liittovaltuusto luo oman tilannekuvansa ja Safan tulevaisuusryhmä antaa arkkitehtuurin alan katsauksensa.

Moniäänisestä aineistosta alkaa hahmottua yhteinen näkemys SAFAn nykytilanteesta, mikä luo luotettavan pohjan muutoshankkeen seuraavaan vaiheeseen.

– muutosryhmän puheenjohtaja Asko Takala  

Seuraavaksi laaditaan Safalle vaihtoehtoisia skenaariota, joita tarkastellaan liiton toiminnan tehokkuuden, vaikuttavuuden, dynamiikan ja talouden näkökulmista, sekä hahmotellaan kutakin skenaariota vastaava organisaatio. Työn toisen vaiheen tulokset viedään liittovaltuuston syyskokoukseen 2023 päätettäväksi.

Arja Lukin
SAFAn pääsihteeri