Kilpailut

Tästä kaikki alkoi

Ensimmäinen Suomessa järjestetty arkkitehtuurikilpailu käytiin vuonna 1876 Suomen Pankin suunnittelusta. Muita yli sata vuotta vanhoja, kilpailujen kautta syntyneitä julkisia rakennuksia ovat Ateneumin taidemuseo (1884), Säätytalo (1889), Kansallisteatteri (1899) ja Kansallismuseo (1901).

Arkkitehtuurikilpailujen historiaa

Suuri osa maamme merkkirakennuksista on syntynyt arkkitehtuurikilpailujen avulla. Kilpailut ovat mahdollistaneet uusien ajattelutapojen ja arkkitehtuurinäkemysten syntymistä. Kansallisromantiikan nousu näkyi vuosisadan vaihteen kilpailuissa. Funktionalismin erään merkkiteoksen - Paimion tuberkuloosiparantolan - suunnittelusta järjestetyn kilpailun voitti vuonna 1929 Alvar Aalto.

Arkkitehtuurikilpailuja ovat järjestäneet julkisten tahojen lisäksi myös useat yksityiset rakennuttajat. Ensimmäisiä kaupan ja toimitilojen rakennuksista käytyjä kilpailuja olivat Tampereen kauppahalli (1895), Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (1899) ja Stockmannin tavaratalo (1916).

Arkkitehtuurikilpailujen avulla on kehitetty myös asumista, kylien ja kaupunkien keskustoja, puistoja ja liikenneympäristöjä. Maassamme järjestetyistä kaavakilpailuista ensimmäinen oli Töölön asemakaavakilpailu vuonna 1899. Kuopion Haapaniemen ja Niiralan kaavoista kilpailtiin vuonna 1900, Vaskiluodon asemakaavasta 1903 ja Turun asemakaavasta 1906.

1990-luvun kansainvälisestikin kiinnostavin kilpailu oli pohjoismaisena kilpailuna järjestetty Nykytaiteen museon suunnittelukilpailu vuonna 1993. Kilpailu keräsi toiseksi suurimman osanottajamäärän (516 ehdotusta) mitä Suomessa järjestetyissä kilpailuissa oli siihen mennessä ollut. 1990-luvulla käytiin myös useita merkittäviä rakentamisen, asumisen ja yhdyskuntien kehittämiseen liittyviä arkkitehtuurikilpailuja.

Suurin määrä ehdotuksia on saatu Guggenheim Helsinki -kilpailuun, johon saapui 1715 työtä vuonna 2015.