Suomessa opittavaa Itävallan asuntorakentamisesta

Ympäristöministeriö ja RAKLI ry tiedottavat

Asuntorakentaminen on Itävallassa huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa, käy ilmi tuoreesta asuinrakentamisen käytäntöjä ja kustannuksia vertailleesta selvityksestä. Maiden väliset kustannuserot johtuvat vertailussa useista eri tekijöistä, kuten rakennusmateriaalien hinnasta, säädöksistä sekä rakentamisen prosesseista ja kulttuurista. Nämä yhdessä selittävät Itävallan edullisemmat rakentamiskustannukset.

Itävalta valittiin mukaan selvitykseen, koska aikaisemmat kansainväliset vertailut, esimerkiksi Eurostatin tilastot, ovat osoittaneet rakentamiskustannukset Itävallassa edullisemmiksi kuin Suomessa. Vertailtujen itävaltalaiskohteiden rakentamiskustannukset ovat jopa useita kymmeniä prosentteja alempia kuin jos ne toteutettaisiin pääkaupunkiseudulla. Laskelmissa verrattiin itävaltaisia Grazissa toteutuneita kustannuksia ja suomalaisilla vaatimuksilla päivitettyä arviota niistä, jos kohteet olisi rakennettu pääkaupunkiseudulle.

Tehokas prosessi laskee kustannuksia
Itävallassa maankäyttöä ja kaavoitusta tehdään hankekohtaisesti neuvotellen, muun muassa Wohnbautisch-menettelyllä, jossa arvioidaan esimerkiksi suunnitelmien soveltuvuus kaupunkirakenteeseen ja kohteen suunnitteluratkaisut. Osavaltiohallinnon nimittämä toimikunta arvioi hankkeet ja tekee niihin tarvittaessa muutosehdotuksia, joista neuvotellaan rakennuttajien ja suunnittelijoiden kanssa. Toimintamalli jättää rakennuttajille ja suunnittelijoille enemmän liikkumavaraa kuin suomalainen toimintatapa, jossa kaava useimmiten määrittää yksityiskohdat hyvin tarkasti. Tämä yhdessä väljempien normien kanssa johtaa selvityksen mukaan kustannustehokkaampiin toteutuksiin.

Suunnitteluprosessin suurin ero on se, että Itävallassa arkkitehtisuunnittelija hoitaa suurelta osin myös ne tehtävät, joista Suomessa vastaa rakennuttaja. Itävallassa rakennustyömailla on yksi päävalvoja, jota tukevat taloteknisten ja sähkötöiden valvoja sekä turvallisuuskoordinaattori. Lisäksi suunnittelijoilla on voimakkaampi valvontarooli kuin Suomessa. Suunnittelijoiden palkkiot perustuvat Itävallassa rakennuskustannuksiin ja hankkeen osatehtävistä maksettaviin taksapalkkoihin, kun taas Suomessa tehtäväluetteloihin pohjautuvat tarjouspyynnöt ohjaavat siihen, että käytössä on kokonaishinnoittelu.

Urakkavaiheessa hanke pilkotaan Itävallassa pienempiin osiin, ja rakennuttaja solmii sopimukset suoraan erikoistuneiden urakoitsijoiden kanssa. Heillä kaikilla on sopimuksellisin keinoin varmistettu velvollisuus ja intressi sovittaa työsuorituksensa yhteen muiden osapuolten kanssa ennen töiden aloittamista. Itävallassa määräluettelon tekee rakennuttaja ja se on osa sähköistä suunnitteluaineistoa, mikä pienentää tarjouksiin sisällytettävää riskivarausta.

Suunnittelu- ja rakenneratkaisut näkyvät hinnassa
Vertailu osoitti, ettei maiden välisessä palkkatasossa tai arvonlisäverotuksessa ole juurikaan eroja. Eniten kustannuksia nostavat Suomessa käyttö- ja yhteiskustannukset, jotka muodostuvat muun muassa työmaapalveluista ja -kalustosta. Myös rakenneratkaisujen hintaerot, jotka aiheutuvat esimerkiksi perustusten ja runkorakenteiden toteutuksesta, selittävät eroa. Suuri rooli on lisäksi yhteistiloilla, joita Itävallassa rakennetaan vähemmän kuin Suomessa. Itävallassa esimerkiksi autohallien mitoitus on Suomea tiukempi, eikä saunoja, IV-konehuoneita tai väestösuojia rakenneta. Itävallassa puolestaan kuivaustiloihin, porrashuoneisiin ja varastoihin käytetään Suomea enemmän neliöitä.

Yksityiskohtainen sääntely lisää kustannuksia
”Tutut oletukset asuntojen hintatasoon vaikuttavista tekijöistä eivät tunnu Itävallassa sellaisinaan toteutuvan. Asunnot ovat siellä pääsääntöisesti isompia kuin Suomessa – yhtään yksiötä ei itävaltalaisissa vertailukohteissa ollut. Asuinkerrostalot ovat myös matalampia kuin Suomessa. Silti asunnot ovat siellä edullisempia”, kertoo projekti-insinööri Marika Latvala RAKLIsta.

Suomen ja Itävallan välinen kustannusvertailu osoitti, että väljemmillä rakennus- ja asemakaavamääräyksillä sekä niiden soveltamisohjeilla syntyy tilaa erilaisille ratkaisuille ja päästään edullisempaan lopputulokseen. ”Tämä osoittaa, että työtä normien purkamiseksi ja joustavampien tulkintojen edistämiseksi pitää jatkaa, ja keskittyä määräyksissä asuinkerrostalojen turvallisuuden ja terveellisyyden takaamiseen”, sanoo RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.

Kustannusvertailu toteutettiin RAKLI ry:n hankkeena, jonka päätilaajina olivat ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Laskennan suorittivat Haahtela-rakennuttaminen Oy ja CalCon Deutschland GmbH. Vertailua varten Grazista oli käytettävissä kahden kerrostalokohteen eritellyt rakennuskustannukset. Ensimmäisessä vaiheessa laskettiin, mitä kerrostalokohteiden rakentaminen sellaisenaan olisi maksanut Helsinkiin. Toisessa vaiheessa laskettiin, mitä kerrostalokohteiden toteuttaminen pääkaupunkiseudun käytäntöjen ja säädöksien mukaisesti olisi tullut maksamaan.

Julkaistu 16.6.2016

Takaisin