Arkkitehtuurivienti edelleen lapsenkengissään – strategia- ja kehittämistyö käynnistettävä

Suomesta ulkomaille suuntautuva arkkitehtuurivienti on vielä pienimuotoista toimintaa. Vientikiinnostusta olisi, mutta resurssit tyypillisesti muutaman hengen arkkitehtitoimistoissa ovat tiukassa. ARKEX-hanke syntyi tarpeesta kartoittaa suomalaisen arkkitehtuuriviennin nykytilaa ja kehittämistä.

Hankkeen ovat rahoittaneet PKT-säätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry ja Oulun kaupunki. Selvitystä varten haastateltiin 2000-luvulla arkkitehtuurivientiä harjoittaneita toimistoja.
- Aalto, Pietilä ja Saarinen tunnetaan, mutta suomalaisen nykyarkkitehtuurin viennistä harvalla on selkeää kuvaa, projektivastaava, arkkit.yo Hanne Savolainen sanoo.

Arkkitehtitoimistojen Liiton jäsentoimistoista alle 15 prosenttia on ilmoittanut ulkomaisista projekteista. Toteutettujen hankkeiden joukossa on niin suuria teollisuusrakennuksia, konserttitaloja ja stadionkomplekseja kuin loma-asuntoja ja maankäyttöprojekteja

- Edellisen laman aikaan moni suomalainen arkkitehtitoimisto suuntasi katseensa vientiin, joten samanlaista kehitystä voi olla odotettavissa. Toisaalta toimistojen resurssit ovat tavallistakin tiukemmassa, joten tarve viennin tukemiselle on entistä suurempi, hankkeen ohjausryhmän jäsen, arkkitehti Janne Pihlajaniemi sanoo.

Taloudellisen takauksen lisäksi kaivataan mm. markkinointitukea, lainopillisia neuvoja sekä vientikoulutusta. Byrokratiaa pidetään vientiprojektien merkittävimpänä haasteena.
- Viennin vahvuutena on suomalaisen suunnittelun ja ammattitaidon korkean taso. Asiakas- ja paikkalähtöistä suomalaista suunnittelua arvostetaan ulkomailla, Savolainen selvittää.

Selvityksen mukaan tärkeimmät toimeksiantojen hankintatavat ulkomailla ovat henkilökohtaiset verkostot, arkkitehtuurikilpailut ja yhteistyö muiden kiinteistö- ja rakennusalan yritysten kanssa. Etenkin arkkitehdin ja urakoitsijan välinen yhteistyö on yleistä.

Suomalainen arkkitehtuurivienti suuntautuu useimmiten sellaisiin maihin, joissa ei ole paljon arkkitehteja omasta takaa, kuten Venäjälle ja Baltian maihin. Myös Kiinaan ja Japaniin suuntautunut vienti on viime vuosina lisääntynyt.

Monet maat edellä

Selvityksen vertailumaista Ranskassa ja Saksassa on arkkitehtuurinalalla omat vienninedistämisorganisaatiot. Tanskassa vienninedistämistä hoitaa paikallinen arkkitehtitoimistojen liitto Danske Ark ja Hollannissa BNA. Vientiä rahoitetaan pääasiassa valtion ja sponsoreiden tuella sekä vientiin osallistuvien toimistojen maksuilla.

- Suomi on pieni maa, jonka talous on pitkälti riippuvainen viennistä. Luovien alojen viennin tukemista on sen vuoksi perinteisesti pidetty tärkeänä. Arkkitehtuurivienti on Suomessa vielä yksittäisten toimistojen ponnisteluita, yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista, Janne Pihlajaniemi toteaa.

ARKEX-hankkeen ohjausryhmä ehdottaa TEM:ille ja OPM:lle arkkitehtuurinalan kansainvälistymistä koskevan strategiatyön käynnistämistä. Lisäksi suositellaan käynnistettäväksi arkkitehtuurin vienninedistämisen valtakunnallinen EU-hanke.

ARKEX selvitys 2009
PDF 139,8Kt

Julkaistu 31.3.2009

Takaisin