Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisen kasvu jatkuu pääkaupunkiseudulla

Kyselyyn vastanneista 2100 taloyhtiöstä joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke, vaikka taloustilanteen katsotaan jarruttavan hankkeiden käynnistymistä.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan vuodelle 2017 odotetaan pääkaupunkiseudulla edelleen kasvua. Sen sijaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa odotukset ovat heikentyneet tuntuvasti. Kaiken kaikkiaan 29 prosenttia taloyhtiöistä arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna ja 29 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

”Odotukset korjaamisten vähenemisestä on kiinnostava tulos: korjaustarvetta pitäisi kuitenkin olla koko maan rakennuskannassa paljon. Tulkitsen tuloksen niin, että talouden epävarmuus on kasvanut ja talouden näkymät vaihtelevat aluekohtaisesti”, kommentoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kevään 2016 barometriin verrattuna taloustilanteen arvioidaan vaikuttavan hivenen enemmän heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen. Suuntaus on sama koko Suomessa ja koskee sekä kerros- että rivitaloyhtiötä.

Urakkatarjouksia ja lainarahoitusta pääsääntöisesti entiseen malliin
Vaikka taloyhtiöt näkevät taloustilanteen vaikuttaneen korjausten toteutumiseen, urakkatarjousten ja korjauslainojen saatavuudessa ei ole kuitenkaan tapahtunut suurta muutosta. Taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aiempaan tapaan: miltei 60 prosenttia vastaajista ilmoitti saaneensa vähintään kolme urakkatarjousta. Pääkaupunkiseudulla kilpailu on kovempaa kuin muualla Suomessa: taloyhtiöt jättävät tarjouspyyntöjä useammalle yhtiölle ja myös saavat enemmän tarjouksia kuin muualla Suomessa.

Myöskään korjauslainojen saatavuudessa ei ole vastaajien mukaan tapahtunut suurta muutosta. Vastaajista 85 prosenttia arvioi pankkirahoituksen saatavuuden korjaushankkeelle pysyneen ennallaan. Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on yhä hieman kutistunut: se oli nyt 1,1, kun keväällä taso oli 1,2 ja vuosi sitten 1,4 prosenttia.

Alle puolet taloyhtiöistä varautuu taloudellisesti etukäteen korjauksiin
Korjausrakentamisbarometrin mukaan 40% taloyhtiöistä ilmoittaa varautuvansa korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Jukka Kero toteaa, että näköpiirissä on epävarmoja taloudellisia aikoja ja korjaustarpeen kasvua. ”Näin ollen on välttämätöntä, että taloyhtiöissä on katse 10 – 15 vuotta eteenpäin. Mutta varautuminen on paljon muutakin kuin varojen keräämistä etukäteen.”

Putkistot ja piharakenteet kerrostaloyhtiöiden remonttien kärjessä 2016
Vesi- ja viemäriputkistojen sekä piharakenteiden korjaaminen on kuluvana vuonna yleisimmät korjauskohteet kerrostaloyhtiöissä. Niihin liittyviä korjaushankkeita on yli kymmenennellä prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä. Seuraavaksi eniten korjataan huoneistojen märkätiloja, ikkunoita ja ulko-ovia sekä sähkö- ja tietojärjestelmiä.

Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja rakennusten ulkovaippaa koskevat korjaukset ovat tänä vuonna yleisimpiä. Putkistojen, märkätilojen korjaukset ovat kerrostaloja harvinaisempia.

Samat teemat toistuvat myös tulevaisuudessa: Seuraavan viiden vuoden kuluessa runsas neljännes vastanneista kerrostaloyhtiöistä ilmoittaa korjaustarvetta piharakenteissa, ja viidesosa taloyhtiöistä ennakoi vesi- ja viemärijärjestelmiä sekä julkisivua koskevia korjauksia. Väestön ikääntymiseen liittyvät korjaustarpeet ovat vastaajien mielestä vielä vähäisiä, mutta kuitenkin kasvussa. Noin viisi prosenttia vastaajista ilmoitti esteettömyyskorjauksia olevan tulossa lähivuosina.

Viemäriremonttien kokonaiskustannukset edellisvuoden tasolla
Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkiremonttien toteutustavoista. Viemärisaneerauksista noin 40 prosenttia tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle ja noin kolmannes viemäreiden sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä. Sisäpuolisista kunnostuksista sukittaminen on runsaat kaksi kertaa niin yleinen kuin pinnoittaminen. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin 12 prosentissa saneerauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö saneerasi viemärinsä yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä.

Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 660 euroa, pääkaupunkiseudulla 790 euroa ja muualla Suomessa 500 euroa huoneistoneliöltä. Kokonaiskustannukset säilyivät vuoden 2015 tasolla. Sisäpuolisilla korjaustavoilla toteutettujen viemärikorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset asettuivat 250 euroon huoneistoneliöltä koko maan kohdalla, ja muun Suomen kohdalla noin 200 euroon huoneistoneliöltä. Perinteisen tyylisissä korjauksissa toteutetaan selvästi sisäpuolista korjaustapaa enemmän muita korjauksia. Pääkaupunkiseudulla korjataan putkistoremonttien yhteydessä muuta maata enemmän muitakin rakennuksen osia ja järjestelmiä.

Julkaistu 17.11.2016

Takaisin