Korkea rakentaminen Arkkitehti-lehden teemana

Viime aikoina on noussut esiin useita pilvenpiirtäjäsuunnitelmia ympäri Suomen. Erittäin korkea rakentaminen näyttää olevan päivän trendi. Yksityisen kiinteistöjalostajan taloudellisesta näkökulmasta korkea rakennus on toimiva idea. Mutta onko se hyvä idea kaupunkikuvallisesta näkökulmasta? Tarvitaanko pilvenpiirtäjiä kaupunkiemme keskustoihin? Paraneeko ympäristö? Tätä pohditaan Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn julkaiseman Arkkitehti-lehden vuoden viimeisessä numerossa (6/2011).

Pilvenpiirtäjistä postmodernismiin

Yksin Helsingin seudulla hankkeita on vireillä jopa 50, ja keskusta-alueelle on ehdotettu useita yli 30-kerroksisia tornitaloja. Pitäisikö pääkaupungin perinteistä vaakasuuntaista ilmettä suojella? Kuka pilvenpiirtäjiä haluaa? Kolme arkkitehtia kertoo mielipiteitään.

Pilvenpiirtäjät niin kuin vau-arkkitehtuurikin liittyvät kunnallispoliitikkojen vaalimaan kaupungin imagonmuokkaukseen. ”Kautta historian hallitsijat ovat halunneet muistomerkkejä, jotka kuvaavat heidän mahtiaan”, Paula Holmila kirjoittaa vauta pohtivassa kolumnissaan. Hänen mielestään vau on puhdasta mielikuvamarkkinointia.

1980-luvun ”kasinotalouden” ajan tuhlaileva ja huikenteleva postmodernistinen arkkitehtuuri, josta on totuttu kiusaantuneina vaikenemaan, on alkanut taas kiinnostaa. Lontoossa on esillä näyttely aiheesta. Anni Vartola kirjoittaa suomalaisesta postmodernismista. Hän lähestyy tyylisuuntaa arkkitehtuurikirjoitusten kautta ja tulkitsee muutoksen merkkejä vuosien 1975–95 julkisissa rakennuksissa.

Kouluja ja globalisaatiota

Jyrkässä rinteessä Espoon Saunalahdessa kiemurtelee valkoinen ”Mato Matala”. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelemassa lastentalossa toimii päiväkoti ja neuvola. Aulojen kattoikkunakartioista kurkkivat hauskat graafiset oliot. Kadunpuolen arkkitehtuuria hallitsee polveileva muoto ja leikkisä ikkunajako.

Nuoret suomalaiset arkkitehdit Hilla Rudanko ja Anssi Kankkunen ovat suunnitelleet värikkään ammattikoulun Kambodzaan. Aalto-yliopiston harjoitustyönä alkanut projekti on toteutettu yhdessä paikallisten avustus-järjestöjen kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli käyttää arkkitehdin ammattitaitoa köyhän maan asukkaiden auttamiseen.

Tällainen toiminta on muodostumassa yhdeksi eurooppalaisen arkkitehtuurin genreksi. Vaikka globalisaatio ilmenee monin tavoin, arkkitehdin työ pysyy pohjimmiltaan samana. Suunnitellessaan koulun Oudongiin tai McDonald’s-ravintolan Helsinkiin arkkitehti muokkaa ihmisten toiminnan kehyksiä ja yrittää antaa elämälle herkemmän rakenteen.

esiteltävät kohteet:
JKMM, Saunalahden lastentalo, Espoo 2011
Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen, Sra Poun ammattikoulu, Kambodza 2011
Optiplan Oy, McDonald’s, Helsinki 2010
SARC, Tapiolan pääkonttori, Espoo 2010
Sanaksenaho Arkkitehdit, YTHS laajennus, Helsinki 2010


Julkaistu 29.12.2011

Takaisin