TKT:n tutkimus: Rakennustaiteen julkinen tuki vaatimatonta

(TKT:n tiedote 19.8.2011)

Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön tuoreessa julkaisussa kartoitetaan rakennustaiteen saamaa julkista tukea sekä arkkitehtien asemaa ja työnkuvaa suomalaisessa rakentamisessa.

Tut­kija Katja Oksanen-Särelän tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan tässä laajuudessa rakennustaiteen julkista rahoitusta ja ark­kitehtien käsityksiä työstään, vaikutusmahdollisuuksistaan sekä arkkitehtuurista taiteena. Tutkimuksen ai­neis­to koostuu muun muassa ministeriöiden ja taidetoimikuntalaitoksen rahoituspäätöksistä sekä arkkitehdeil­le suoritetusta kyselystä ja teemahaastatteluista.

Tutkimuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuki arkkitehtuurille on noussut 2000-luvun kuluessa 2,2 miljoonasta 3,4 miljoonaan euroon, mutta sen suhteellinen osuus taide- ja kulttuuribudjetista on pysytellyt samalla, melko vaatimattomalla tasolla. Vuosittain tuen osuus on ollut 0,6–0,9 prosenttia valtion taide- ja kulttuuribudjetista. Suurin osa opetus- ja kulttuuriministeriön rakennustaiteelle osoittamasta tuesta on osoi­tettu valtionosuustuen piirissä oleville museoille.

Niin ikään rakennustaiteen osuus valtion taidetoimikun­talaitoksen jakamasta kokonaistuesta on melko vaatimatonta muihin taiteenaloihin nähden. Rakennustaiteelle myönnetyt summat ovat olleet tarkastelujaksolla vuosittain 2–2,5 prosenttia kaikesta taidetoimikuntien tuesta. Osuus vastaa kuitenkin rakennustaiteen alan hakijoiden osuutta, sillä myös apurahojen ja avustusten ha­kijoiden määrä on muihin taiteenaloihin nähden ollut vähäinen.

Valtion rakennustaidetoimikunnan tuki ei kyselytutkimuksen mukaan ole kovinkaan merkittävä arkkitehtuu­rin edistämisen kannalta. Sen sijaan tutkittavat katsoivat, että valtiovallan rooli on tärkeä arkkitehtuurikou­lutuksen ja arkkitehtuurikilpailujen tukijana sekä esimerkkirakentajana. Tutkittavien mukaan arkkitehtuurin jättäminen ainoastaan kaupallisten toimijoiden käsiin kaventaa sen pelkäksi liiketoiminnaksi ja rajoittaa ra­kennustaiteen kehitystä.

Keskeisimmiksi toimiksi suomalaisen arkkitehtuurin edistämisessä vastaajat nosti­vat arkkitehtuurin esiintuomisen mediassa (57 %), hankintojen kilpailuttamisjärjestelmän, jossa laatuperusteet huomioitaisiin nykyistä vahvemmin (56 %), arkkitehtuurikasvatuksen (48 %) sekä kuntien päätöksenteki­jöille annettavan koulutuksen (48 %).

Kyselyssä nousi esiin myös nykyrakentamiseen liittyviä epäkohtia. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kat­soi, että suunnittelun ja rakentamisen normisto on tiukentunut viime vuosina. Suunnitteluun liittyvät normit koettiin toisaalta rajoittavina ja toisaalta liian monitulkintaisina. Jatkuvasti muuttuvan, yksityiskohtaisen nor­miston omaksumisen koettiin vievän aikaa muulta suunnittelutyöltä eikä yksityiskohtaisen normittamisen näh­ty takaavan laadukasta lopputulosta.

Kilpailuttamiseen perustuva hankintajärjestelmä koettiin vastaajien keskuudessa kaikkein turhauttavimmak­si tekijäksi arkkitehdin työssä. Peräti kolme neljäsosaa vastaajista koki järjestelmän joko erittäin tai melko häiritsevänä. Tutkittavien mukaan hinta nousee päätöksenteossa liian määräävään asemaan laatuun nähden.

Sen sijaan arkkitehtikilpailujen merkitys korostui vastaajien näkemyksissä. Sekä yksityisellä että julkisel­la sektorilla toimivien arkkitehtien mukaan arkkitehtonista laatua voidaan aikaansaada ja arvioida arkkiteh­tikilpailujen avulla. Kilpailujen kautta pystytään kehittelemään ideoita, joille ei välttämättä normaalien toi­meksiantojen puitteissa ole tilaa. Niin ikään kilpailut tarjoavat paitsi uusia työmahdollisuuksia ja väylän jul­kisuuteen, myös tilaisuuden kehittyä
ammatillisesti, mikä vaikuttaa positiivisesti arkkitehtuurin kehittymiseen.

Arkkitehtien aseman parantamiseksi vastaajat nostivat tärkeimmiksi toimenpiteiksi paremman palkkauksen, arkkitehdin arvostuksen nostamisen muihin rakennusprosessin toimijoihin nähden sekä ammatin auktori­soinnin, jolloin vain tietyt pätevyysvaatimukset täyttävät toimijat saisivat toimia rakennussuunnittelijan teh­tä­vissä. Sekä palkkakysymyksen että ammatin arvostuksen nostamisen yhteydessä arkkitehdin ammattia ver­rat­tiin tyypillisesti insinöörin ammattiin ja arkkitehtikunnan nähtiin joutuneen ammatillisesti insinöörien var­joon.

Julkaisu: Katja Oksanen-Särelä: Taiteen ja tekniikan välimaastossa. Rakennustaiteen rahoitus 2000-luvulla ja arkkitehdin työn muutokset

Lisätietoja: http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi

Julkaistu 19.8.2011

Takaisin