SAFA julkaisi hallitusohjelmatavoitteet

4.3.2011

Laadukas rakennettu ympäristö kuuluu kaikille. Tämän varmistamiseksi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA haluaa tulevan hallitusohjelman sisältävän aktiivisia toimenpiteitä seuraavissa asioissa:

- Tietoisuus ja huolenpito rakennetusta ympäristöstä
- Kestävä suunnittelu ja rakennusalan toimijoiden osaamisen ylläpitäminen
- Pätevyys vastuunkantamisen edellytyksenä
- Esimerkillinen julkinen rakennuttaminen


Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) edustaa maamme yliopistotutkinnon suorittaneita arkkitehteja, jotka työskentelevät monipuolisesti rakennetun ympäristön eri tehtävissä ja tasoilla tavoitteenaan luoda ja pitää yllä hyvää elinympäristöä. SAFA jakaa samat rakennettua ympäristöä koskevat tavoitteet yli 500.000 eurooppalaista arkkitehtia EU-tasolla edustavan ACEn (Architects Council of Europe) kanssa.

1. Tietoisuus ja huolenpito rakennetusta ympäristöstä

Esitämme, että tietoisuutta ja huolenpitoa rakennetusta ympäristöstä edistetään kehittämällä peruskoulun opetus-suunnitelmien perusteita siten, että oppisisällöt vahvistavat rakennettuun ympäristöön liittyviä kansalaistaitoja sekä kaikkia oppiaineita läpäisevänä että arkkitehtuurikasvatuksena osana taideopetusta.

Esitämme, että Suomen Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman( Apolin) rahoituspohja (okm/ym) on jatkossakin turvattava taiteenalan tärkeänä edistämistyönä. Apolin jatkuvuudella on suurta merkitystä kansalaiskasvatukselle sekä suunnannäyttäjänä alueellisille ja paikallisille ohjelmille.


Rakennettu ympäristö muodostaa merkittävän osan kansallisvarallisuudestamme. Perustuslakimme mukaan kansalaisilla on oikeus hyvään rakennettuun ympäristöön, ja myös velvollisuus huolehtia siitä. Hyvän ja kestävän kehityksen periaatteet huomioivan ympäristösuhteen syntymiseksi tarvitaan tietoa rakennetusta ympäristöstä. Kansalaistaitojen kehittämiseen ja rakennetun ympäristön ajankohtaisiin kysymyksiin perehtymiseen tulee saada valmiudet jo peruskoulussa. Teknisiin ja taloudellisiin kysymyksiin liittyviä päätöksiä tehtäessä tulee olla tietoinen päätösten kulttuurisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista.

Vuonna 1998 laadittu Suomen Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (Apoli) on ollut merkittävä virstanpylväs Suomen arkkitehtuurin edistämisessä. Rakennustaiteen puolella apurahoista ei voi muodostua koko taiteenalan laatua edistävää instrumenttia, kuten muilla taiteenaloilla. Arkkitehtuurilla ei myöskään muista taiteenlajeista poiketen ole tiedotuskeskusta. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmatyö tukee niitä mekanismeja, joilla edistetään hyvän rakennetun ympäristön syntymistä.

2. Kestävä suunnittelu ja rakennusalan toimijoiden osaamisen ylläpitäminen

Esitämme, että kaikkien rakennusalan toimijoiden energia- ja korjaussuunnittelun osaamisen tasoa on pikaisesti nostettava ja osoitettava voimavaroja koulutukseen kaikilla tasoilla kokonaisvaltaisen kestävän suunnittelun ja tutkimuksen tason kohottamiseksi.

Esitämme, että rakennusvalvonnan kehittämiseen tulee ohjata varoja erityisesti täydennyskoulutuksen muodossa.


Kestävä suunnittelu perustuu monialaiseen osaamiseen ja yhteistyöhön. Rakentamisen laadun varmistaminen on ulotuttava maankäytönsuunnittelusta rakennuksen hoitoon läpi koko prosessin ja elinkaaren.

Työvoiman liikkuminen rakentamisen kansainvälistymisen myötä ja lisääntyvät vaatimukset muun muassa lainsäädännössä, tekniikassa ja työmenetelmissä edellyttävät ammattitaidon säännöllistä ylläpitoa ja kehittämistä. Rakennusalan ammattilaisten täydennyskoulutusta tulee vahvistaa.

Rakennusvalvonta arvioi suunnittelijoiden pätevyyttä ja kelpoisuutta. Rakennustarkastajan keskeiselle tehtävälle rakentamisen laadun valvojana tulee laatia omat pätevyysvaatimukset koulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon ylläpitämisen osalta.

Energiatehokkuutta ei tule nähdä pelkkinä teknisinä ratkaisuina vaan kokonaisvaltaisina suunnitteluratkaisuina, joissa otetaan huomioon niin alueen asettamat vaateet, rakennuksen toimintojen sijoittelu, rakennusmateriaalien fysiologia ja ihmisen toimiminen rakennuksessa. Uudisrakentamiselle suunniteltuja energiamääräyksiä ei voi sellaisenaan soveltaa olemassa olevaan rakennuskantaan, vaan korjausrakentamiseen tulee laatia omat määräyksensä. Energiatehokas rakentaminen on myös yhdyskuntarakenteen eheyttämistä esimerkiksi asumisen ja palvelujen sijoittumisen sekä joukkoliikenteen avulla.

3. Pätevyys on vastuunkantamisen edellytys

Esitämme, että osana rakennetun ympäristön laadun varmistamista rakennusalalle tulee saada viranomaistahon ylläpitämä pätevien toimijoiden rekisteri palvelemaan niin ammattitilaajia kuin kuluttajia.

Esitämme, että lainsäädännössä tulee olla vaatimus jatkuvasta täydennyskouluttautumisesta osaamisen ja pätevyyden ylläpitäjänä rakennusalalla ja että alan toimijoiden riittävät pätevyysvaatimukset varmistetaan rakennettua ympäristöä ohjaavassa lainsäädännössä. Kuntien kaavoittajilta tulee edellyttää Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaavanlaatijan pätevyys.

Esitämme, että yliopistotasoiselle arkkitehtikoulutukselle osoitetaan riittävät resurssit arkkitehtisuunnittelijoiden lukumäärän varmistamiseksi.


Rakennusalan pätevät toimijat ovat avainasemassa suunnittelun ja rakentamisen laadun varmistamiseksi. Kattava rekisteröinti / auktorisointi on paras järjestelmä varmistamaan alalla toimivien edellytykset vastata velvoitteistaan ja rakennetun ympäristömme laadusta.

Suomessa rakennusalan toimijoista vain arkkitehtien ammattipätevyys on säännelty eurooppalaisella tasolla EU:n ammattipätevyysdirektiivillä. Toisin kuin useimmissa maissa arkkitehdin ja muiden rakennusalan toimijoiden ammatin harjoittaminen ei ole Suomessa luvanvaraista. Tämä osaltaan heikentää rakennetun ympäristön laatua, kun esimerkiksi kuluttajalla ei ole mahdollisuutta tarkastaa luotettavasti toimijoiden koulutusta ja pätevyyttä.

Lähivuosien eläköitymiskehitys poistaa työmarkkinoilta merkittävän määrän arkkitehteja. Yliopistoille on annettava lisäresurssit arkkitehtiopiskelijoiden aloituspaikkojen lisäämiseksi.

4. Esimerkillinen julkinen rakennuttaminen

Esitämme, että julkisten hankintojen lainsäädäntöä tulee tarkistaa mahdollistamaan entistä paremmin kestävää kehitystä edistävien suunnittelupalveluiden ja rakennusurakoiden hankinta.

Esitämme, että valtion kiinteistöstrategian tulee toimia kestävän rakennuttamisen, rakentamisen ja kiinteistöomaisuuden ylläpidon esimerkkinä.


Rakennukset muodostavat merkittävän osan kansallisvarallisuudesta eikä niihin kohdistuva suunnittelupalvelujen hankinta voi perustua osaoptimointiin ja resurssien minimointiin. Korkealuokkaisen ja kestävän rakennetun ympäristön syntymisen edellytyksenä ovat pätevät toimijat sekä riittävät resurssit. Julkinen sektori on merkittävä suunnittelupalvelujen tilaaja, jonka tulee kyetä varmistamaan innovatiivisilla esimerkillisillä hankinnoilla rakennuksen elinkaaren mittainen kokonaisedullisuus. Suunnittelupalvelujen resursoinnin tulee mahdollistaa asiantunteva huolellinen suunnittelu. Näin taataan arkkitehtonisesti, teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä lopputulos uudis- ja korjausrakentamisessa.

Julkista rahoitusta saavien hankkeiden suunnittelijoilta ja toteuttajilta tulee edellyttää rekisteröintiä ja muita hankkeita suurempaa vähimmäispätevyyttä. Julkisten hankkeiden rakennuttajien sekä kiinteistönhoidosta vastaavien tulee olla päteviä huolehtimaan yhteisestä rakennetusta omaisuudesta.

Lisätietoja:
Rainer Mahlamäki, pj, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
p. 050 337 6231
rainer.mahlamaki @ safa.fi

Paula Huotelin, Pääsihteeri, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
p. 09 584 448/ 040 556 2827
paula.huotelin @ safa.fi

Julkaistu 4.3.2011

Takaisin