Hyvän asuntosuunnittelun peruskeinot johtivat Verstas arkkitehdit voittoon kerrostalon suunnittelusta järjestetyssä kutsukilpailussa Helsingin Kalasatamassa helmikuussa. Kustannuslaskelmat osoittivat, etteivät valoisat läpitalon huoneistot välttämättä tule paljon tavanomaisia kalliimmiksi.
Verstas Arkkitehdit on voittanut Skanskan ja Helsingin kaupungin järjestämän kutsukilpailun Kalasataman Nihdin alueelle sijoittuvan asuinkerrostalon suunnittelusta.
Voiton toi tämän hetken asuntosuunnittelulle epätyypillinen ratkaisu, jossa porrashuoneita on enemmän ja asuntoja niiden ympärillä vastaavasti vähemmän. Se mahdollisti entisajan valoisat läpitalon huoneistot, eikä kustannuslaskelman mukaan tule paljon tavallista kalliimmaksi.
Skanskan ja Helsingin kaupungin järjestämässä kilpailussa suunniteltiin merelliseen kaupunkikuvaan soveltuvaa asuinkerrostaloa Kalasataman eteläosan tonteille. Kunniamaininta annettiin Muuanin ehdotukselle Meremmälle.
Tehtävänä oli suunnitella vapaarahoitteinen asuinkerrostalo ja pohtia laadukkaan asumisen ratkaisuja ja eri kohderyhmien tarpeita.
Tuomariston puheenjohtajan ja Skanskan talonrakennuksen toimialajohtaja Juhani Asparan mukaan kyseessä oli kolmas kilpailu, jonka he ovat järjestäneet kaupungin kanssa osana tontinluovutuksen ehtoja. Kaksi aikaisempaa käytiin Herttoniemenrannassa ja Jätkäsaaressa. Niihin tilattiin neljä erillistä suunnitelmaa, joita vertailtiin keskenään, nyt käytettiin ensimmäistä kertaa Safan kutsukilpailumallia.
”Joskus ajatellaan, että arkkitehtuurikilpailu tarkoittaa automaattisesti sitä, että tulee lisäkustannuksia ja kalliita ratkaisuja, mutta kokemukseni mukaan näin ei ole. Kisan järjestäminen on mennyt pienellä organisoinnilla. Olemme saaneet tosi hyviä suunnitelmia kaikista kisoista, viimeisin mukaan luettuna”, Aspara sanoo.
”Taisin todeta palkintojenjakotilaisuudessa, että tällaisen voisi joskus järjestää, vaikkei olisi pakkokaan.”
Verstas Arkkitehtien voittajatiimin Väinö Nikkilän mielestä tehtävä erosi tyypillisistä kilpailuista, joissa usein lähdetään ideoimaan uusia, suuren mittakaavan ratkaisuja. Nyt raamit olivat selkeät, sillä asemakaava ohjasi voimakkaasti yhtenäiseen ilmeeseen. Samalla muista ehdotuksista erottautuvan työn tekeminen oli vaikeaa, kun kaava määritti kaupunkikuvalliset ratkaisut, Nikkilä pohtii.
”Paikkahan on aivan huikea, ihan uusi kohta Helsingissä, vastapuoli [Kruununhaan] Pohjoisrannalle ja merta joka suunnassa. Ajattelimme, että tehdään mahdollisimman hyviä asuntoja, jotka hyödyntävät sitä paikkaa.”
Tiimi lähti liikkeelle perusasioista, siitä miten asunnot suunnataan ilmansuuntiin nähden ja miten näkymät asunnoista voisivat avautua: kadulle etelän ja lännen suuntaan oleskelutiloja, makuuhuoneet pihalle ja idän suuntaan.
Kaavassa oli ohjeistus rungon syvyydestä, kerrosluvusta ja rakennusoikeudesta. Lisäksi kilpailun järjestäjällä oli selkeä tavoite asuntojakaumasta, Nikkilä kertoo.
”Mietimme, miten erottautua muista, ja lähdimme tutkimaan poikkeuksellista ratkaisua eli teimme porrashuoneyksiköstä aika pienen.”
Vain muutama asunto yhtä portaikkoa kohden mahdollisti sen, että suuren osan asunnoista saattoi ulottaa läpitalon tai muuten avata ikkunoita kahteen suuntaan. Asunnoista saatiin valoisia ja yksinkertaisuudessaan joustavia, Nikkilä kertoo.
Läpitalon ulottuvia huoneistoja ja pientä porrasyksikköä pidetään usein pohjaratkaisujen kannalta parempina. Valoa tulee useammasta suunnasta ja vältytään kapeilta ja pimeiltä käytävämäisilta ratkaisuilta.
”Tämä ei ole ollut niin tyypillistä viime aikoina. Monesti on tosi paljon asuntoja per porrastasanne”, Nikkilä pohtii.
Porrashuoneiden määrä halutaan usein pitää minimissä, sillä niiden rakentamiskustannuksia pidetään kalliina. Tämä on johtanut siihen, että nykyrakentamisessa asuntojen määrä kerrostasannetta kohden on huomattavan suuri.
Verstas erottui muista porrashuoneratkaisullaan. Heidän ehdotuksessaan matalampi osa oli jaettu kolmeen portaaseen, muilla osallistujilla kahteen. Entisajan laatuasumisen suunnittelun peruskeinot johtivat tällä kertaa voittoon.
Kävi ilmi, että suurempi määrä porrashuoneita ei nostanut kustannuksia niin merkittävästi kuin usein ajatellaan.
Voittajaehdotuksessa on kahdesta neljään asuntoa porrashuonetta kohden, minkä ansiosta suuri osa asunnoista ulottuu läpi talon tai avautuu muuten kahteen suuntaan. Kuvassa peruskerroksen ja torniosan ylimpien kerrosten pohjapiirrokset. Kuvat: Verstas Arkkitehdit
Nikkilän mukaan ratkaisulle saatiin lisää selkänojaa kustannuslaskennasta.
Verstas vei tarkastettavaksi kaksi luonnosta, joista toinen oli samankaltainen kuin muilla kilpailijoilla ja toinen kolmen porrashuoneen versio. Kustannuslaskennassa kävi ilmi, että suurempi määrä porrashuoneita ei nostanut kustannuksia niin merkittävästi kuin usein ajatellaan, joten sillä voitiin mennä eteenpäin, Nikkilä kertoo. Kustannuslaskijan puheilla käytiin noin puolivälissä kilpailuaikaa.
Juhani Aspara kertoo Skanskan tarjonneen kustannuslaskijan avuksi myös aiemmissa vastaavissa kilpailuissa.
”Kilpailijat saavat hyvän tatsin siihen, ovatko he pääsemässä kustannustavoitteeseen. Se on ollut hyödyllinen meille ja kilpailijoille.”
Myös Aspara tiedostaa vahvan asemakaavan ohjanneen erityisesti ehdotusten kaupunkikuvaa. Eroja löytyi juuri asuntosuunnittelusta, joka muodostui ratkaisevaksi tekijäksi.
”Voittajaehdotuksen tekijät olivat löytäneet vaivattoman tuntuisen, selkeän ja hyvän ratkaisun.”
Kutsukilpailu Nihdin asuinkorttelin 10672 tonteista 3 ja 4
Voittaja
Dekki / Verstas Arkkitehdit Oy
Kunniamaininta
Meremmälle / Muuan Oy
Safa-tuomari
Selina Anttinen
Tutustu tekijätietoihin ja arvostelupöytäkirjaan Safan kilpailukalenterissa.