Järvenpään taidemuseon kesänäyttelyn aiheena on Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelema Villa Kokkonen. VR-lasien kautta museokävijä pääsee “vierailemaan” myös itse talossa, joka avautuu ryhmille kesäkuussa.
Alvar Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelema Villa Kokkonen (1969) on Tuusulanjärven taiteilijakodeista modernein. Joonas Kokkonen tunnetaan etenkin oopperastaan Viimeiset kiusaukset (1975), jota esitettiin menestyksellä Savonlinnan oopperajuhlilla.
Järvenpään taidemuseon Villa Kokkosesta kertova näyttely yhdistää toisiinsa säveltäjän ja arkkitehdin, ja kuvanveistäjä Heikki Häiväojan rintakuvat kahdesta aikansa vaikuttajasta ovat kuin johdanto näyttelyyn.
Näyttely muistuttaa, että Alvar Aalto ei uransa loppuvaiheessa periaatteessa enää piirtänyt yksityistaloja. Villa Kokkonen rinnastuu siten Aallon uran alkuvaiheiden pientaloihin sekä viimeiseen yksityistaloon, Villa Skeppetiin (1969–1970) Tammisaaressa. Kun Aalto suunnitteli säveltäjälle kotia, pohjaratkaisu perustui sävellystyöhön ja flyygeli oli tarkoin harkittu lähtökohta. Kokkosella oli tapana kulkea flyygelinsä ympäri työskennellessään.
Musta flyygeli on myös näyttelysalin keskipisteenä, ja Kokkosen omaa flyygelinsoittoa kuullaan videolta. Pekka Hakon henkilöhaastatteluun pohjautuvat videokoosteet sekä VR-lasien mahdollistama vierailu Villa Kokkosen työhuoneessa tuovat säveltäjän, hänen kotinsa ja sen suunnitteluprosessin lähelle.
Alvar Aallon piirtämä harvinainen säveltäjäkoti Villa Kokkonen avautuu ennakkovarauksesta ryhmille kesäkuussa 2024. Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto säätiö
Itse museokäyttöön remontoitu Villa Kokkonen avautuu yleisölle kesäkuussa. Silloin on mahdollista nähdä paikan päällä muun muassa takkojen aaltokuvioinnit, joiden synnystä näyttely kertoo mielenkiintoisesti.
Aiemmin julkaisemattomassa videossa Kokkonen kertoo tutustumisestaan Aaltoon, heidän yhteistyöstään ja Villa Kokkosen rakennusprojektista. Esillä on rakennusprojektiin liittyviä dokumentteja aina valkoiseen pöytäliinaan tehdystä ensimmäisestä luonnoksesta alkaen. Kokkonen odotti Aallon assistentin tarttuvan työhön, mutta toisin kävi. Kun Kokkonen ja Aalto tapasivat järvenpääläisessä Perhelän ravintolassa, Aalto luonnosteli Villa Kokkosta pöytäliinaan.
Syksyllä 1989 kuvatussa hienovireisessä haastattelussa Kokkonen kuvailee äitinsä muistoksi säveltämäänsä Surusoittoa (1969) ja rinnastaa sen Aallon kunniaksi sävellettyyn sellokonserttoon (1969). Aalto oli pyytänyt ”pari riviä nuotteja”. Seinälle on ripustettu Kokkosen sellisti Arto Norakselle säveltämän teoksen nuotteja: sävellys oli hänen kiitoksensa Aallolle Villa Kokkosesta. Säveltäjä näki paljon yhtäläisyyksiä musiikin ja arkkitehtuurin välillä.
Näyttely tuo esiin, että taiteilijakodin ylläpito oli kallista eivätkä kaikki ratkaisut osoittautuneet perheen arjessa toimiviksi. Joonas Kokkoselle talo oli kuitenkin kuin pieni Finlandia, sillä sitä suunniteltiin samoina vuosina kuin Finlandia-taloa. Hän viihtyi kotona – oliko syynä tähän Aallon sijoitusperiaate, joissa yksityistalo, kuin turvapaikka, käänsi selkänsä tielle?
Sävelten arkkitehtuuria Villa Kokkonen kotina -näyttely on esillä Järvenpään taidemuseossa 31.8.2024 saakka. Villa Kokkonen on avoinna ryhmävierailuille ennakkovarauksella 5.6.–27.9. ke, to ja pe.