Arkkitehtuuripolitiikkaa kevyellä otteella – Miniapoli on “työkalu kaikille, jotka haluavat pyrkiä vaikuttamaan”

Miniapoli-hanke kannustaa keskustelemaan arkkitehtuuripoliittisista kysymyksistä matalalla kynnyksellä.

Teksti: Silja Ylitalo
Miniapoli-työpaja Seinäjoen Arkkitehtipäivillä. Kuva; Anssi Leppänen

Seinäjoen kaupunginteatterin yläkertaan, pöydälle salin takaosaan, on levitetty erivärisiä kortteja. Oranssit on nimetty ohjekorteiksi, sinisissä kuvataan teemoja ja vihreissä prosesseja.

Korttien aihe on miniapoli eli pieni­muotoinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja miten sellaisen voi tehdä.

On kaupunginteatterissa pidettävän Arkkitehtipäivien seminaarin kahvitauko, ja Safan miniapoliprojektin hankekoordinaattori, arkkitehti Tapio Tuomi sekä Safan varapuheenjohtaja Raine Vihelmaa päivystävät pöydän ääressä ja kertovat kiinnostuneille miniapolien ideasta.

”Arkkitehtuuriohjelmat ovat aika laajoja ja niiden tekemiseen menee aikaa. Miniapolin voi tehdä jostakin pienemmästä yksittäisestä teemasta”, Tuomi selittää.

Tavoitteena on helpottaa keskustelun aloittamista rakentamisen laadusta ja arkkitehtuuripoliittisista kysymyksistä, Tuomi sanoo. Miniapoli on suunniteltu käytännönläheiseksi välineeksi, jonka avulla voi nostaa esiin ja viedä eteenpäin ajankohtaisia rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita.

”Miniapoli on työkalu kaikille, jotka haluavat pyrkiä vaikuttamaan tai keskustelemaan vaikkapa purku-uhan alla olevan kiinteistön säilyttämisestä.”

 

Miniapolin voi tehdä pienemmästä yksittäisestä teemasta.

 

Laajempi kuva arkkitehtuurista

Nurmijärven asemakaava-arkkitehdit Sanna Okko ja Salla Seppälä pysähtyvät tutkimaan kortteja. Nurmijärvellä on suunniteltu puurakennusohjelmaa, ja Seppälä pohtii, voisiko miniapoli soveltua sen tekemiseen.

Juuri sellaiseen se on tarkoitettu, Vihel­maa sanoo.

”Tämä on ikäänkuin valmis pohjapaperi aloittamisen tueksi.”

Kortteihin on listattu teemoja, jotka kunnissa tällä hetkellä mietityttävät. Niitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, saavutettavuus ja esteettömyys, julkisen tilan käyttö, moniarvoisuus ja sosiaalinen sekoittuminen, maisema ja ympäristö sekä käytön jatkuvuus.

Teemat ovat nousseet työpajoista, joihin on osallistunut kaupunginarkkitehteja eri puolilta Suomea, Tuomi kertoo. Myös Arkkitehtipäivillä konsepti on herättänyt paljon kiinnostusta.

”Erityisesti [vähälle käytölle jääneen rakennuksen] käytön jatkuminen tuntuu olevan aihe, johon monissa kunnissa liittyy paljon kysymyksiä”, Tuomi sanoo.

Käytännön työkalun lisäksi mini­apoleissa on kyse arkkitehtuurikuvan laajentamisesta, Vihelmaa toteaa.

”Päättäjillä saattaa olla hyvin suppea kuva arkkitehtuurin mahdollisuuksista, vaikka arkkitehtuurin kautta voidaan vaikuttaa laaja-alaisesti ihmisen hyvinvointiin ja ympäristöön.”

Miniapoli on osa Safan, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon ja Taiteen edistämiskeskus Taiken yhteistä paikallisten arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien kehittämisen hanketta, jota rahoittaa ympäristö­ministeriö.
Miniapoli-ohjekortit ja muu materiaali löytyvät osoitteesta safa.fi/miniapoli.

Lisätietoja: Safan erityisasiantuntija Heini Korpelainen, heini.korpelainen@safa.fi

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/24.

Hae sivustolta: